saarnakirjoitus
Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen hänen ja hänen armotekojaan julistaen.
Kirkkokäsikirja
Matt.28:16-20: Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidät menemään. Ja kun he näkivät hänet, he kumartaen häntä rukoilivat, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän luoksensa ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maa päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettamalla heitä pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt teille. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
”Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta” (Ef.1:2). Matteuksen evankeliumi loppuu upealla tavalla lähetys- ja kastekäskyyn, jossa Jeesus antaa opetuslapsilleen ja kirkolleen tehtävän. Kaiken lähtökohtana on se valta, jonka hän on saanut kuollessaan koko maailman puolesta ja noustessaan kuolleista kirkastettuna Herrana.
Jumala kokoaa kansansa luokseen pyhälle vuorelle
Opetuslapset kokoontuivat ”Sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidät menemään”. Aivan kuten vanhan liiton jumalanpalveluksen ja seurakunnan asettamisen yhteydessä Herra Jumala kokosi kansansa Siinain vuoren luo, ilmestyäkseen heille (”teofania”) ja tullakseen heidän luokseen, jotta he olisivat hänen pyhä kansansa, kokosi Kristuskin oman kansansa asettamalleen vuorelle Galileaan, ilmestyen heille ja asettaen uuden liiton seurakunnalle jumalanpalveluksen ja ne välineet, joidenka kautta hän tulisi kansansa luo ja pyhittäisi heidät totuudessa. Ja aivan samalla tavalla Kristus on Pyhän Henkensä kautta, sanallaan ja Jumalan nimen kautta tuonut meidät Isän ja sovintoverensä luo taivaalliselle Siionin vuorelle. Jumalan pyhä vuori on tullut meidän luoksemme, sillä Jumala on tullut nimensä ja sanansa kautta luoksemme, ilmestyäkseen meille, puhdistaakseen ja pyhittääkseen meidät.
Heprealaiskirjeessä sanotaan tästä todellisuudesta, jonka luona nyt olemme: ”Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi; sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: ”Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön”; ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: ”Minä olen peljästynyt ja vapisen”; vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.” (Hepr.12:18-24). Syntisinä tulemme Kolmiyhteisen Jumalan eteen, mutta emme joudu tuhon ja Jumalan pyhän vihan omiksi, vaan Kristuksen veri puhdistaa meidät ja tekee meidät kelvollisiksi käymään Jumalan yhteyteen, astumaan hänen pyhyyteensä. Tämä on Kristuksen täyttämän lunastuksen tarkoitus.
Jeesus tulee luoksemme jumalanpalveluksessa
Vuorelle tultuaan opetuslapset näkivät heille ilmestyvän Jeesuksen ja ”he kumartaen häntä rukoilivat”. Tällä tavalla Matteus ilmaisee, että opetuslasten joukko, seurakunta palvoi Jeesusta Kristusta Herrana ja Jumalana. Tässä oli siis kyseessä todellinen jumalanpalvelus. Kristuksen kautta palvotaan todella koko Kolmiyhteistä Jumalaa. Matteus jatkaa ”Ja Jeesus tuli heidän luokseen”. Tämä tarkoittaa, että hän tuli maahan asti kumartuneiden opetuslastensa keskelle. Aivan sama tapahtuma todellistuu jokaisessa jumalanpalveluksessa, tänäänkin tässä ja nyt.
Olemme saaneet tulla Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan eteen. Hän on lähestynyt meitä sanassaan ja nimessään ja ottanut meidät tykönsä, hän on antanut ja yhä antaa meille Kristuksen veressä synnit anteeksi; hän on vuodattanut ja yhä vuodattaa Pyhän Henkensä meidän yllemme, meidän sydämiimme. Tämä kaikki tapahtuu Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan yhteisenä vanhurskauttavana ja pyhittävänä tekona armonvälineiden kautta. Hän toimii sanassaan ja nimessään, kaikessa siinä missä hänen sanansa ja nimensä ovat liitettyinä.
Ennen kaikkea Jumala haluaa olla Kristuksessa meidän keskellämme, ja ottaa meidät omaan yhteyteensä, jotta me olisimme siellä, missä hän on. Jeesus sanoo: ”Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.”(Matt.18:20) ja ”En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne… Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä… Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.” (Joh.14:18,20,23). Näin Kristus ja koko Kolmiyhteinen Jumala on meidän kanssamme ”joka päivä maailman loppuun asti.”
Kaikkivaltias Herra
Ihmiseksi syntyneellä, puolestamme kuolleella ja koko maailman synnit sovittaneella sekä kaikki turmiovallat ylösnousemuksessaan voittaneella Jeesuksella Kristuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Taivaat ovat täynnä hänen kunniansa kirkkautta. Hänen Kaikkivaltiutensa on yhtä Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Hän hallitsee iankaikkisena Jumalan Poikana sekä ihmisenä, meidän puolestamme kuolleena, ylösnousseena ja kirkastettuna kaikkivaltiaana.
Hän istuu taivaan kaikkivaltiaan valtaistuimella teurastettuna Karitsana, Herana, pelastajana ja lunastajana. Yhdessä Tuomaksen kanssa saamme tunnustaa Kristuksen edessä: ”Minun Herrani ja minun Jumalani.” (Joh.20:28). Seurakunnan keskelle hän tulee armonvälineidensä, sanansa ja nimensä kautta. Näin taivas ja maa on täynnä hänen kirkkauttaan, kuten me yhdessä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa jumalanpalveluksessa laulamme ennen ehtoollisen nauttimista, edessämme pyhä alttari, jossa Kristus on todellisesti ja olemuksellisesti läsnä, ruumiinsa ja verensä antaen leivässä ja viinissä. Näiden kautta hän on luvannut olla luonamme – ja saattaa meidät Henkensä kautta Isän yhteyteen – joka päivä maailman loppuun asti.
Athanasioksen tunnustus kuvaa oikean opin mukaista uskoamme yhteen Kolmiyhteiseen Jumalaan:
”Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra…
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta, joka on yksi, ja ykseyttä, joka on kolminaisuus”
Athanasioksen tunnustus
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala siunaa nimellään
Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimi tuo meille kaikki Kristuksen ansaitsemat kalliit aarteet ja taivaalliset siunaukset, jotka Isä haluaa meille antaa Pyhän Henkensä kautta. Jumalan Kolmiykseys ja hänen kolmiyhteinen voimansa ja toimintansa on siellä, missä hänen nimensä on. Hänen nimensä tuo hänet itsensä todellisesti meidän luoksemme, ja nimensä julistamalla hän ottaa meidät luokseen. Jumalan nimellä meidät päästetään synneistämme ja pyhitetään, sillä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimi on kaikkein pyhin asia. Mihin tuo pyhä nimi liittyy (synneistäpäästö, siunaus, sakramentit, rukous) siellä Kolmiyhteinen Jumala tulee erityisellä tavalla, olemuksellisesti ja todellisesti meidän luoksemme ja siunaa meitä. 2.Moos.20:24: ”… Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.”
Tämä liittyy yhteen seurakunnan tehtävään mennä kaikkeen maailmaan, jonka Kristus on lunastanut verellään ja opetuslapseuttaa kaikki kansat. Opetuslapseus on sama kuin Jumalan lapseus, Kristuksen lauman lampaana oleminen, taivaan perillisyys ja Pyhän Hengen temppeliksi tuleminen. Tämän saa aikaan kaste sekä Jeesuksen sanoissa ja asetuksissa pysyminen (Gal.3:16-27; Joh.1:12-13; 1.Joh.3:1).
Seurakunnan ”missio” ja työvälineet
Kasteessa Isä ottaa meidät Kristuksen kautta lapsikseen ja täyttää meidät Pyhällä Hengellä, sekä avaa omaksemme taivaan; aivan kuten Jeesuksen kasteessa taivaat avautuivat, Isä julisti Jeesuksen olevan hänen Poikansa, ja Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen ylle. Jeesus Kristus on Isän Poika luontonsa puolesta, me olemme hänen lapsiaan Kristuksen kautta, hänen verensä tähden ja häneen uskon kautta liittyneinä – häneen puettuina (Gal.3:27, 1.Kor.12:12-13). Kasteessa Kristus pesee meidät puhtaiksi verellään ja pyhittää meidät sanallaan (Ef.5:26-27). Kasteessa meihin vuodatetaan Pyhä Henki, ja näin meidät synnytetään uudesti ja vanhurskautetaan uskon kautta (Tiit.3:5-7). Pyhä Henki tuo meille tässä perinnön (Ef.1:14) ja tulemme näin Jumalan pyhiksi, eläviksi temppeleiksi, joissa Isä, Poika ja Pyhä Henki asuu (1.Kor.3:10,16). Kaste on Jumalan nimikirjoitus meidän yllemme, meidät otetaan siinä hänen nimiinsä ja hän antaa siinä itsensä ja kaikki lahjansa meille.
Seurakunnan ”missioon”, eli ”opetuslapseuttamiseen” kuuluu myös kasteen lisäksi kaiken sen säilyttäminen, jonka Jeesus on meille asettanut ja säätänyt. Tätä tarkoittaa Kristuksen sanat: ”Opettamalla heitä pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt teille”. Käytännössä tämä tarkoittaa Kristuksen veren, kuoleman ja ylösnousemisen sekä kasteessa saatujen lahjojen jokapäiväinen käyttäminen Jeesuksen asettamalla ja säätämällä tavalla. Tähän kuuluu sovituksen sanan ja viran antaminen eli synneistä päästö, Isä meidän -rukouksen antaminen, ehtoollisen asettaminen ja Herran siunaus – kaikki se, mitä jumalanpalvelukseen kuuluu. Heti Jumalanpalveluksen alussa meidät palautetaan kasteeseemme: Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Tämä tapahtuu jo alkusiunauksessa sekä ja synninpäästössä.
Osallisuus Kolmiyhteisestä Jumalasta ja Jumalan lahjoista
Näin meillä on puhdistus kaikesta synnistä Kristuksen veressä ja Kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Näin meillä on pääsy Jumalan yhteyteen, Pyhän Hengen osallisuus, Kristuksen sana ja veri ja Isän Jumalan laupeus. Toisin sanoen: omanamme on vanhurskautus ja pyhitys. Saarnassa ja erityisellä tavalla ehtoollisessa saamme konkreettisesti vastaanottaa koko kolmiyhteisen Jumalan kaikki armosiunaukset. Pidämme myös Kristukselta saamamme yhteiset rukoukset, erityisesti Isä meidän -rukouksen, jonka kautta pyydämme Kristuksen kautta Pyhän Hengen ja Isän varjelusta kaikkiin elämämme tarpeisiin. Jumala vastaa tähän rukoukseen erityisesti Herran siunauksessa, jossa yllemme lasketaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimi. Tästä Herra sanoo näin: ”Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.” (4.Moos.6:27).
Seurakunta on siis Kristuksen ruumis ja koko Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan temppeli, jolle on annettu tehtäväksi levittäytyä kaikkialle maailmaan. Sen kautta Pyhä Kolmiyhteinen vaikuttaa kaikkinaisilla hengellisillä siunauksillaan. Se on todella Jumalan valtakunta maan päällä.
”Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.” (2.Kor.13:13)
Esa Yli-Vainio
saarnakirjoitus
Helluntaipäivä
Joh.3:16-21: ”Sillä niin Jumala rakasti maailmaa, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jotta jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä, eikä yksikään heistä hukkuisi. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan että maailma hänen kauttaan tulisi autuaaksi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio, että valo on tullut maailmaan ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valoa, sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka tekee totuuden, hän tulee valoon, jotta hänen tekonsa tulisivat ilmi, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.”
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta (2.Kor.1:2) Pyhän Hengen kautta, jonka hän on meille lähettänyt. Tässä Jeesus julistaa Nikodeemukselle ja meille koko Raamatun ilmoittaman suuren evankeliumin pähkinänkuoressa. Evankeliumi (erityisesti jakeen 16 ”pikkuraamattu”) on Jumalan oma lupaus pelastuksesta kadotustuomiosta sekä siitä rakkaudesta, joka hänellä on lahjaksi annettavana koko maailmalle Jeesuksessa Kristuksessa, uskon kautta omistettavaksi.
Tämä Isän Jumalan armo ja rakkaus lahjoitetaan meille hänen ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen uhrinkuoleman ja veren sekä ylösnousemuksen tähden koko maailmalle Pyhän Hengen kautta, joka toimii armonvälineissä tänäänkin. Sana, kaste ja ehtoollinen tuovat meille Isän täydellisen rakkauden ja laupeuden, Kristuksen itsensä ja hänen uhrinsa lahjat, sekä Pyhän Hengen sydämiimme lohdutuksineen ja pyhityksineen, sekä elävän uskon, jonka Henki vaikuttaa. Siksi Paavalin korintin seurakunnalle julistaman apostolisen siunauksen tavoin tulee Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan siunaus tänään evankeliumin sanassa tänään teillekin: Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne. (2.Kor.13:13)
Syntisille tämä sanoma on suuri armon julistus, todellinen avoin taivaan portti. Syntiinlankeemuksen tähden ansaitsisimme kaikki yhdessä koko maailman kanssa Jumalan vihan, tuomion, rangaistuksen, helvetin ja kadotuksen. Joka päivä syntiä teemme ajatuksin ja sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Syntimme meille paljastaa Jumalan pyhä laki, joka tuo esiin myös Jumalan tuomion kaikesta synnistä. Mutta tässä kaikessa saamme vapautuksen ja lohdun, helpotuksen ja rauhan evankeliumin sanan lupauksessa, joka tuo meille Kristuksen Jeesuksen.
Kristus on tästä kaikesta synnin seurauksista lunastanut meidät pyhällä kalliilla verellään. Evankeliumi julistaa ja jakaa meille lahjana sen armon, ”minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.” (Ef.1:6-7) Kuten Martti Luther kirjoittaa: ”Kaikki ihmiset ovat jo iankaikkisen tuomion alaiset, mutta Jumalan Poika on annettu lunastamaan meidät tuosta tuomiosta.” Kristus tuli tuomaan koko maailmalle kuolemassaan, veressään ja ylösnousemuksessaan autuuden ja kärsimään itse tuomion synneistä. Hän ei tullut tuomarina tuomitsemaan, vaan itse kärsimään synnin tuomion ja ottamaan tuon tuomion meiltä pois.
Isä antoi Poikansa
Isä lähetti Poikansa, ”jotta jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä”, ”jotta koko maailma tulisi autuaaksi hänen kauttaan.” Tässä näkyy Jumalan ehdoton rakkaus koko maailmaa kohtaan. Hän ei ainoastaan lähettänyt Poikaansa meidän luoksemme, vaan hän on antanut Poikansa. Kristus on annettu meidän sovitusuhriksemme, annettu kuolemaan meidän puolestamme, annettu meille, jotta me saisimme iankaikkisen elämän. Tämän kaiken syynä on Jumalan suuri, mittaamaton rakkaus meitä kohtaan. Kristuksen kuolema on tapahtunut koko maailman kaikkien syntien tähden. Hänen verensä on sovitus koko maailman synteihin. Me omistamme tämän pelastuksen armosta, ilman tekoja, omistamalla uskon kautta sen itsellemme. Usko tarttuu Jumalan sanaan, joka tuo Kristuksen veren ja hänen uhrinsa meille omaksemme henkilökohtaisesti. Usko on tässä kaikkien omien tekoemme vastakohta. ”Sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta.” (Room.4:16)
Uskon kautta tuomio on meiltä pois jo nyt, omistamme viimeisen päivän vapautuksen jo nyt. Ne, jotka eivät usko, kantavat jo nyt sitä tuomiota, joka heille julistetaan viimeisenä päivänä. Viimeisellä tuomiolla ei julisteta mitään muuta tuomiota, kuin minkä Jumalan sana on kuuluttanut jokaiselle jo tässä ajassa. Häntä, joka uskoo, ei tuomita sillä hänen omanaan on Kristuksen nimi ja veri – se, että hänen syntinsä ovat jo kannetut mutta hän, joka ei usko Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen on jo tuomittu – hän kantaa jo tuomiota mukanaan, koska kieltäytyy uskon kautta ottamasta vastaan sitä syntien kantamista, jonka Kristus on hänenkin puolestaan jo tehnyt.
Jumalan tuomio, joka lopullisesti toteutuu viimeisenä päivänä, kun kaikki synti ja pahuus saa tuomionsa toteutuu jokaisessa jumalanpalveluksessa. Jumalanpalveluksessa ovat käsillä ja läsnä samaan aikaan sekä Golgata että viimeinen tuomio, jossa meidän osaksemme todella tulee täydellinen synninpäästö ja iankaikkisen elämän lahjoittaminen. Matt.25:34: ”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.’” Viimeinen tuomio, Jumalan valtakunta ja taivas on tullut lopunajoista meidän tykömme jokaisessa jumalanpalveluksessa. Siksi meitä ei viimeisenä päivänä tuomita, koska olemme jo saaneet vapauttavan tuomion Kristuksessa tänään, niin kuin apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä mikä oli mahdotonta laille, sen Jumala teki, kun lähetti oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja tuomitsi synnin lihassa, jotta lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.” (Room.8:3-4).
Valhesta totuuteen ja pimeydestä valoon
Johannes yhdistää tähän opetukseen evankeliumista, uskosta ja tuomion myös konkreettisen kuvan totuudesta ja valosta. Myös koko maailman tuomio on tapahtunut siinä, kun Kristus tuli maailmaan ja toi mukanaan Jumalan valtakunnan sekä valon keskelle synnin pimeyttä. ”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt… Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh.1:4-5,14) Ne, jotka epäuskossaan vaeltavat pimeydessä kantavat tuomiota mukanaan. He pakenevat ja karsastavat sitä valoa, joka Kristuksessa on tullut heidän luokseen, sillä tuo valo paljastaa heidän pimeydessä ja salassa tehdyt pahat tekonsa. Kristuksessa oleva Jumalan valo ja Jumalan sana, joka on totuus tuo esille kaikki meidän synnit ja lain kautta tuomitsee ne. Tätä paljastamisen häpeää ja tuomion pelkoa ihmiset kammoavat niin, että pakenevat tätä valoa ja Jumalan sanaa, sekä Kristusta.
Sielunvihollinen haluaa meidän lankeavan syntiin ja sitten häpeävän sitä syntiämme niin, että kätkemme sen syvälle sydämemme pimeään sopukkaan, kuin arkkuun. Se on perkeleen siemen, jonka kautta hän pyrkii kasvattamaan omaa siementään meissä ja tahraamaan omantuntomme ja uskomme. Tähän pimeyteen Kristus haluaa tuoda oman valonsa, evankeliumin valkeuden, joka ajaa pimeyden pois ja pesee meidät synneistämme. Kristuksen valo ja Jumalan sanan totuus ei ainoastaan lain kautta tuo esiin syntejä, vaan evankeliumin kautta todella Jumala pesee Poikansa verellä meidän sydämemme kaikista synneistämme. Jumalan valossa meitä ei jätetä häpeään, vaan häpeämme pestään pois Kristuksen verellä.
Jumalan sanan totuus ei ole ainoastaan Jumalan lain tuomio, vaan erityisesti meidät pelastava evankeliumi. ”Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja julistamme teille, että Jumala on valo ja ettei hänessä ole yhtään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valehtelemme, emmekä tee totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niinkuin hän on valossa, meillä on yhteys toistemme kanssa, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1.Joh.1:5-9) Sen tarkoitus, että meidät tuodaan pimeydestä valoon ja jotta syntimme paljastettaisiin ei ole meidän tuomitsemisemme ja häpeämme, vaan meidän puhdistamisemme, syntiemme anteeksiantaminen ja meidän autuutuksemme Kristuksessa, hänen nimessään ja veressään.
Pyhän Hengen työ
Helluntaina muistamme sitä, että tämä kaikki on meidän omaamme Pyhän Hengen kautta, Jumalan lahjana. Kaiken tämän vaikuttaa meidän luoksemme lähetetty Pyhä Henki, joka Jumalan sanan ja pyhien sakramenttien kautta toimii ja jakaa meille Kristuksen veren, puhdistaa meidät synneistämme ja pyhittää meidät Jumalan totuudessa, tuoden meidät hänen valtakuntaansa ja valoonsa. Jeesus sanoo: ”Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.” (Joh.16:7-11) Hengen kautta Kristus ja Jumalan valtakunta tulevat meidän luoksemme, ja Henki tuo meidät Kristuksen luokse. Hengen kautta julistetaan todeksi synti, vanhurskaus ja tuomio.
Synti julistetaan Jumalan lain kautta epäuskoisille, että epäuskon tähden ihmiset pysyvät synneissään. Hengen lähettämisessä julistetaan tämän maailman tuomio, sillä hän todistaa Kristuksen hallitsevan puolestamme kuolleena ja ylösnousseena Herrana. Hengen lähettämisen kautta meidät vanhurskautetaan, sillä Henki tuo meille evankeliumin sanan kautta taivaaseen astuneen Kristuksen kaikkine lahjoineen – synnyttää meissä elävän, pelastavan uskon. Tämän Jeesus lupasi opetuslapsilleen: ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.” (Luuk.24:49). Kristus itse antaa sinulle tässä ja nyt sanansa kautta Henkensä, ja Henkensä kautta verensä ja autuutensa, ottaa sinut valoonsa, puhdistaa sinut kaikesta synnistä ja herättää sinut viimeisenä päivänä iankaikkiseen elämään. ”Jos nyt sen Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä teidän kuolevaiset ruumiinnekin teissä asuvan Henkensä kautta.” (Room.8:11)
”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antakoon teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan” (Ef.1:17). Aamen.
Esa Yli-Vainio
saarnakirjoitus
6.sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi)
Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.
Kirkkokäsikirja
Joh.17:18-23: Niinkuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän edestänsä, jotta hekin olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan niidenkin edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä yhtä olisivat, jotta maailma uskoisi, että sinä olet lähettänyt minut. Ja sen kirkkauden, jonka annoit minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yksi; minä heissä ja sinä minussa, jotta he olisivat täydellistyneet yhdeksi, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin olet minua rakastanut.
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne. (2.Kor.13:13) Jeesus rukoilee Isää viimeisen kerran julkisesti opetuslastensa kuullen tämän ”ylimmäispapillisen rukouksensa” (Joh.17). Jeesus rukoilee, koska hetki on tullut, että Isä kirkastetaan Pojassa, Pojan antamisessa uhriksi koko maailman elämäksi, jotta meillä olisi hänessä, uskon kautta häneen iankaikkinen elämä. Hän rukoilee, että hänen omansa varjeltuisivat maailmassa, jotta Jumala varjelisi heidät nimessään, jotta meillä olisi hänen nimensä ja olisimme yhtä Jumalan kanssa. Hän rukoilee pyhää Isää, että hän pyhittäisi meidät totuudessa, ”sinun sanasi on totuus.” (Joh.17:17). Niin kuin Jumala on pyhä, niin on hänen nimensä pyhä ja hänen sanansa pyhä. Meillä on omanamme Jumalan nimi ja Jumalan sana, ja ne pyhittävät meissä, sillä niiden kautta Kristus itse tulee luoksemme ja yhdistää meidät Isään. ”Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.” (2.Moos.20:24). Herran siunauksessa yllemme tulee koko Kolmiyhteisen Jumalan nimi, hänen sanansa ja hänen kasvojensa siunaukset: ”Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.” (4.Moos.6:27). Jumalan pyhä nimi ja sana tekevät pyhiksi meidät, jotka olemme Jumalan nimiin otetut, ja jotka uskon kautta otamme tuon pyhän sanan vastaan.
Kristuksen sanan, Kristuksen itsensä läsnäolon ja kaikki hänen lahjansa tuo meille Pyhä Henki, joka sanan kautta toimii. Henki yhdistää meidät Kristukseen ja Isään tuomalla Kristuksen puhuman sanan meidän sydämiimme ja synnyttämällä uskon. Jeesus puhaltaa meille Pyhän Henkensä sanansa puhumalla, samoin kuin hän puhalsi opetuslastensa ylle, sanoen: ”Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät… ”Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh.20:21-23). Vain Hengen kautta kuulemme ja omistamme sanassa Kristuksen ja hänen armonsa. Sanan ja sakramenttien kautta toimiva Pyhä Henki saa aikaan sen, että meistä tulee Jumalan eläviä temppeleitä, joissa hän ja koko Kolmiyhteinen Jumala asuu. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? (1.Kor.3:16) Näin Pyhä Henki – pyhittäjä – pyhittää meidät siinä armossa ja totuudessa, joka on Jeesuksessa Kristuksessa (Joh.1:14), tuomalla Kristuksen armoineen ja lahjoineen meidän luoksemme armonvälineiden kautta.
Jeesus lähettää meille Pyhän Hengen armonvälineiden kautta, puhdistaa meidät verellään synneistä ja pyhittää meidät sanallaan armossa ja totuudessa, tehden meidät pyhiksi, eläviksi temppeleikseen. Sitten hän lähettää meidät maailmaan viemään sanaansa ja siunaustaan muillekin, kaikille niille, jotka eivät ole häntä vielä kuulleet. Hän rukoilee yhä meidänkin edestämme, että me uskoisimme hänen sanansa, ja että meidän kauttamme muutkin kuulisivat hänen sanansa ja uskoisivat häneen. ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan niidenkin edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.”
Jeesus pyhitti itsensä, jotta mekin tulisimme pyhitetyksi totuudessa. Hän on Jumalan Sana, joka on totuus (Joh.17:17). Hän on persoonallinen totuus, joka vapauttaa meidät (Joh.8:32). Hän on tosi Jumala ja tosi ihminen, ”Jumalan Pyhä” (Joh.6:69). Hän pyhitti itsensä antaessaan itsensä meidän puolestamme kaikkein pyhimmäksi uhriksi Jumalan tahdon mukaan; täyttämällä Isän tahdon syntymästään kuolemaansa asti ja uhratessaan ruumiinsa ja verensä Golgatan ristillä koko maailman syntien täydelliseksi sovitukseksi. Tämän uhrin hän antaa meille armonvälineissään, jotta meidät pyhitettäisiin hänessä. ”Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: ’Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’ Kun hän ensin sanoo: ’Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt’, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ’Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi’. Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.” (Hepr.10:5-10) Tämän täydellisen uhrinsa kautta hän on tullut meille lunastukseksi, vanhurskautukseksi ja pyhitykseksi (1.Kor.1:30). Nyt hän pyhittää meidät liittämällä meidät uhriinsa ja pesten meidät puhtaiksi verellään, sanan kautta, kasteessa ja ehtoollisessa (Ef.5:26; Hepr.9:22). Tämä pyhitys on erityisesti Pyhän Hengen työ, sillä Henki on totuuden Henki, joka kirkastaa Kristusta ja julistaa hänen omastaan – hänen armostaan ja verestään meille, tuoden meille armonvälineiden kautta Kristuksen lahjoineen. ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.” (Joh.16:13-14)
Pyhän Henkensä kautta Kristus pyhittää meidät tänäänkin, jakaessaan meille sanansa kautta pyhän uhrinsa ja julistaessaan seurakunnalleen Jumalan sanan ja nimen. Näin meidät liitetään yhteen hänen kanssaan Pyhässä Hengessä, jotta olisimme yhtä, kuten Kristus on yhtä Isän kanssa ja pyhittäjämme on yksi. ”Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”. (Hepr.2:10-12). Jeesuksen verellään täyttämän lunastuksen ja Pyhän Hengen kautta tekemän pyhityksen tarkoituksena on, että me pääsisimme Jumalan luo, hänen yhteyteensä, jotta seisoisimme hänen armossaan ja tulisimme täydellisesti Jumalassa yhdeksi. ”Ja sen kirkkauden, jonka annoit minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yksi; minä heissä ja sinä minussa, jotta he olisivat täydellistyneet yhdeksi.” Mitään uskovien yhteyttä ja ykseyttä Jumalan kanssa ei ole ilman Kristusta tai Pyhän Hengen vaikutusta Jumalan sanan kautta. Tämä yhteys ja ykseys on Jumalan sanassa ja pysyy sanan kautta. ”Että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä yhtä olisivat”. Pyhä Henki yhdistää meidät uskon kautta Kristukseen, ja Kristuksen kautta pääsemme täydelliseen yhteyteen Isän kanssa.
Pyhän Hengen toimintaa armonvälineiden kautta, eli pyhitystä on se, mitä uskontunnustuksessa tunnustamme – pyhä yhteinen seurakunta ja seurakunnan jumalanpalveluksessa tapahtuva yhdistyminen Kristukseen ja kaikkiin pyhiin hänen pyhien asioidensa – sanan ja sakramenttien kautta. Niissä meillä on jatkuva syntien anteeksiantaminen, osallisuus kuolleiden ylösnousemisesta ja iankaikkisesta elämästä. Seurakunta puhdistetaan ja pyhitetään Kristuksen verellä ja Jumalan sanalla, jotta me pyhänä Jumalan temppelinä tuottaisimme hedelmää – rakkautta. ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.” (Joh.15:2-4) Hän lähettää meidät maailmaan viemään tuota hedelmää, lähettää meidät Pyhä Henki sydämissämme, jotta maailma tulisi tuntemaan Jumalan rakkauden Kristuksessa meidän kauttamme. ”Niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin olet minua rakastanut.”
”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. ” (1.Tess.5:23)
Esa Yli-Vainio
Viimeisimmät kommentit