6.sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi)
Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.
Kirkkokäsikirja
Joh.17:18-23: Niinkuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän edestänsä, jotta hekin olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan niidenkin edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä yhtä olisivat, jotta maailma uskoisi, että sinä olet lähettänyt minut. Ja sen kirkkauden, jonka annoit minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yksi; minä heissä ja sinä minussa, jotta he olisivat täydellistyneet yhdeksi, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin olet minua rakastanut.
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne. (2.Kor.13:13) Jeesus rukoilee Isää viimeisen kerran julkisesti opetuslastensa kuullen tämän ”ylimmäispapillisen rukouksensa” (Joh.17). Jeesus rukoilee, koska hetki on tullut, että Isä kirkastetaan Pojassa, Pojan antamisessa uhriksi koko maailman elämäksi, jotta meillä olisi hänessä, uskon kautta häneen iankaikkinen elämä. Hän rukoilee, että hänen omansa varjeltuisivat maailmassa, jotta Jumala varjelisi heidät nimessään, jotta meillä olisi hänen nimensä ja olisimme yhtä Jumalan kanssa. Hän rukoilee pyhää Isää, että hän pyhittäisi meidät totuudessa, ”sinun sanasi on totuus.” (Joh.17:17). Niin kuin Jumala on pyhä, niin on hänen nimensä pyhä ja hänen sanansa pyhä. Meillä on omanamme Jumalan nimi ja Jumalan sana, ja ne pyhittävät meissä, sillä niiden kautta Kristus itse tulee luoksemme ja yhdistää meidät Isään. ”Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.” (2.Moos.20:24). Herran siunauksessa yllemme tulee koko Kolmiyhteisen Jumalan nimi, hänen sanansa ja hänen kasvojensa siunaukset: ”Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.” (4.Moos.6:27). Jumalan pyhä nimi ja sana tekevät pyhiksi meidät, jotka olemme Jumalan nimiin otetut, ja jotka uskon kautta otamme tuon pyhän sanan vastaan.
Kristuksen sanan, Kristuksen itsensä läsnäolon ja kaikki hänen lahjansa tuo meille Pyhä Henki, joka sanan kautta toimii. Henki yhdistää meidät Kristukseen ja Isään tuomalla Kristuksen puhuman sanan meidän sydämiimme ja synnyttämällä uskon. Jeesus puhaltaa meille Pyhän Henkensä sanansa puhumalla, samoin kuin hän puhalsi opetuslastensa ylle, sanoen: “Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät… “Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh.20:21-23). Vain Hengen kautta kuulemme ja omistamme sanassa Kristuksen ja hänen armonsa. Sanan ja sakramenttien kautta toimiva Pyhä Henki saa aikaan sen, että meistä tulee Jumalan eläviä temppeleitä, joissa hän ja koko Kolmiyhteinen Jumala asuu. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? (1.Kor.3:16) Näin Pyhä Henki – pyhittäjä – pyhittää meidät siinä armossa ja totuudessa, joka on Jeesuksessa Kristuksessa (Joh.1:14), tuomalla Kristuksen armoineen ja lahjoineen meidän luoksemme armonvälineiden kautta.
Jeesus lähettää meille Pyhän Hengen armonvälineiden kautta, puhdistaa meidät verellään synneistä ja pyhittää meidät sanallaan armossa ja totuudessa, tehden meidät pyhiksi, eläviksi temppeleikseen. Sitten hän lähettää meidät maailmaan viemään sanaansa ja siunaustaan muillekin, kaikille niille, jotka eivät ole häntä vielä kuulleet. Hän rukoilee yhä meidänkin edestämme, että me uskoisimme hänen sanansa, ja että meidän kauttamme muutkin kuulisivat hänen sanansa ja uskoisivat häneen. ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan niidenkin edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.”
Jeesus pyhitti itsensä, jotta mekin tulisimme pyhitetyksi totuudessa. Hän on Jumalan Sana, joka on totuus (Joh.17:17). Hän on persoonallinen totuus, joka vapauttaa meidät (Joh.8:32). Hän on tosi Jumala ja tosi ihminen, ”Jumalan Pyhä” (Joh.6:69). Hän pyhitti itsensä antaessaan itsensä meidän puolestamme kaikkein pyhimmäksi uhriksi Jumalan tahdon mukaan; täyttämällä Isän tahdon syntymästään kuolemaansa asti ja uhratessaan ruumiinsa ja verensä Golgatan ristillä koko maailman syntien täydelliseksi sovitukseksi. Tämän uhrin hän antaa meille armonvälineissään, jotta meidät pyhitettäisiin hänessä. ”Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: ’Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’ Kun hän ensin sanoo: ’Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt’, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ’Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi’. Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.” (Hepr.10:5-10) Tämän täydellisen uhrinsa kautta hän on tullut meille lunastukseksi, vanhurskautukseksi ja pyhitykseksi (1.Kor.1:30). Nyt hän pyhittää meidät liittämällä meidät uhriinsa ja pesten meidät puhtaiksi verellään, sanan kautta, kasteessa ja ehtoollisessa (Ef.5:26; Hepr.9:22). Tämä pyhitys on erityisesti Pyhän Hengen työ, sillä Henki on totuuden Henki, joka kirkastaa Kristusta ja julistaa hänen omastaan – hänen armostaan ja verestään meille, tuoden meille armonvälineiden kautta Kristuksen lahjoineen. ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.” (Joh.16:13-14)
Pyhän Henkensä kautta Kristus pyhittää meidät tänäänkin, jakaessaan meille sanansa kautta pyhän uhrinsa ja julistaessaan seurakunnalleen Jumalan sanan ja nimen. Näin meidät liitetään yhteen hänen kanssaan Pyhässä Hengessä, jotta olisimme yhtä, kuten Kristus on yhtä Isän kanssa ja pyhittäjämme on yksi. ”Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: “Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”. (Hepr.2:10-12). Jeesuksen verellään täyttämän lunastuksen ja Pyhän Hengen kautta tekemän pyhityksen tarkoituksena on, että me pääsisimme Jumalan luo, hänen yhteyteensä, jotta seisoisimme hänen armossaan ja tulisimme täydellisesti Jumalassa yhdeksi. ”Ja sen kirkkauden, jonka annoit minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yksi; minä heissä ja sinä minussa, jotta he olisivat täydellistyneet yhdeksi.” Mitään uskovien yhteyttä ja ykseyttä Jumalan kanssa ei ole ilman Kristusta tai Pyhän Hengen vaikutusta Jumalan sanan kautta. Tämä yhteys ja ykseys on Jumalan sanassa ja pysyy sanan kautta. ”Että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä yhtä olisivat”. Pyhä Henki yhdistää meidät uskon kautta Kristukseen, ja Kristuksen kautta pääsemme täydelliseen yhteyteen Isän kanssa.
Pyhän Hengen toimintaa armonvälineiden kautta, eli pyhitystä on se, mitä uskontunnustuksessa tunnustamme – pyhä yhteinen seurakunta ja seurakunnan jumalanpalveluksessa tapahtuva yhdistyminen Kristukseen ja kaikkiin pyhiin hänen pyhien asioidensa – sanan ja sakramenttien kautta. Niissä meillä on jatkuva syntien anteeksiantaminen, osallisuus kuolleiden ylösnousemisesta ja iankaikkisesta elämästä. Seurakunta puhdistetaan ja pyhitetään Kristuksen verellä ja Jumalan sanalla, jotta me pyhänä Jumalan temppelinä tuottaisimme hedelmää – rakkautta. ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.” (Joh.15:2-4) Hän lähettää meidät maailmaan viemään tuota hedelmää, lähettää meidät Pyhä Henki sydämissämme, jotta maailma tulisi tuntemaan Jumalan rakkauden Kristuksessa meidän kauttamme. ”Niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin olet minua rakastanut.”
”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. ” (1.Tess.5:23)
Esa Yli-Vainio