Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen hänen ja hänen armotekojaan julistaen.
Kirkkokäsikirja
Matt.28:16-20: Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidät menemään. Ja kun he näkivät hänet, he kumartaen häntä rukoilivat, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän luoksensa ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maa päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettamalla heitä pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt teille. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
”Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta” (Ef.1:2). Matteuksen evankeliumi loppuu upealla tavalla lähetys- ja kastekäskyyn, jossa Jeesus antaa opetuslapsilleen ja kirkolleen tehtävän. Kaiken lähtökohtana on se valta, jonka hän on saanut kuollessaan koko maailman puolesta ja noustessaan kuolleista kirkastettuna Herrana.
Jumala kokoaa kansansa luokseen pyhälle vuorelle
Opetuslapset kokoontuivat ”Sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidät menemään”. Aivan kuten vanhan liiton jumalanpalveluksen ja seurakunnan asettamisen yhteydessä Herra Jumala kokosi kansansa Siinain vuoren luo, ilmestyäkseen heille (”teofania”) ja tullakseen heidän luokseen, jotta he olisivat hänen pyhä kansansa, kokosi Kristuskin oman kansansa asettamalleen vuorelle Galileaan, ilmestyen heille ja asettaen uuden liiton seurakunnalle jumalanpalveluksen ja ne välineet, joidenka kautta hän tulisi kansansa luo ja pyhittäisi heidät totuudessa. Ja aivan samalla tavalla Kristus on Pyhän Henkensä kautta, sanallaan ja Jumalan nimen kautta tuonut meidät Isän ja sovintoverensä luo taivaalliselle Siionin vuorelle. Jumalan pyhä vuori on tullut meidän luoksemme, sillä Jumala on tullut nimensä ja sanansa kautta luoksemme, ilmestyäkseen meille, puhdistaakseen ja pyhittääkseen meidät.
Heprealaiskirjeessä sanotaan tästä todellisuudesta, jonka luona nyt olemme: ”Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi; sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: “Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön”; ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: “Minä olen peljästynyt ja vapisen”; vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.” (Hepr.12:18-24). Syntisinä tulemme Kolmiyhteisen Jumalan eteen, mutta emme joudu tuhon ja Jumalan pyhän vihan omiksi, vaan Kristuksen veri puhdistaa meidät ja tekee meidät kelvollisiksi käymään Jumalan yhteyteen, astumaan hänen pyhyyteensä. Tämä on Kristuksen täyttämän lunastuksen tarkoitus.
Jeesus tulee luoksemme jumalanpalveluksessa
Vuorelle tultuaan opetuslapset näkivät heille ilmestyvän Jeesuksen ja ”he kumartaen häntä rukoilivat”. Tällä tavalla Matteus ilmaisee, että opetuslasten joukko, seurakunta palvoi Jeesusta Kristusta Herrana ja Jumalana. Tässä oli siis kyseessä todellinen jumalanpalvelus. Kristuksen kautta palvotaan todella koko Kolmiyhteistä Jumalaa. Matteus jatkaa ”Ja Jeesus tuli heidän luokseen”. Tämä tarkoittaa, että hän tuli maahan asti kumartuneiden opetuslastensa keskelle. Aivan sama tapahtuma todellistuu jokaisessa jumalanpalveluksessa, tänäänkin tässä ja nyt.
Olemme saaneet tulla Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan eteen. Hän on lähestynyt meitä sanassaan ja nimessään ja ottanut meidät tykönsä, hän on antanut ja yhä antaa meille Kristuksen veressä synnit anteeksi; hän on vuodattanut ja yhä vuodattaa Pyhän Henkensä meidän yllemme, meidän sydämiimme. Tämä kaikki tapahtuu Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan yhteisenä vanhurskauttavana ja pyhittävänä tekona armonvälineiden kautta. Hän toimii sanassaan ja nimessään, kaikessa siinä missä hänen sanansa ja nimensä ovat liitettyinä.
Ennen kaikkea Jumala haluaa olla Kristuksessa meidän keskellämme, ja ottaa meidät omaan yhteyteensä, jotta me olisimme siellä, missä hän on. Jeesus sanoo: ”Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.”(Matt.18:20) ja ”En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne… Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä… Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: “Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.” (Joh.14:18,20,23). Näin Kristus ja koko Kolmiyhteinen Jumala on meidän kanssamme ”joka päivä maailman loppuun asti.”
Kaikkivaltias Herra
Ihmiseksi syntyneellä, puolestamme kuolleella ja koko maailman synnit sovittaneella sekä kaikki turmiovallat ylösnousemuksessaan voittaneella Jeesuksella Kristuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Taivaat ovat täynnä hänen kunniansa kirkkautta. Hänen Kaikkivaltiutensa on yhtä Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Hän hallitsee iankaikkisena Jumalan Poikana sekä ihmisenä, meidän puolestamme kuolleena, ylösnousseena ja kirkastettuna kaikkivaltiaana.
Hän istuu taivaan kaikkivaltiaan valtaistuimella teurastettuna Karitsana, Herana, pelastajana ja lunastajana. Yhdessä Tuomaksen kanssa saamme tunnustaa Kristuksen edessä: ”Minun Herrani ja minun Jumalani.” (Joh.20:28). Seurakunnan keskelle hän tulee armonvälineidensä, sanansa ja nimensä kautta. Näin taivas ja maa on täynnä hänen kirkkauttaan, kuten me yhdessä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa jumalanpalveluksessa laulamme ennen ehtoollisen nauttimista, edessämme pyhä alttari, jossa Kristus on todellisesti ja olemuksellisesti läsnä, ruumiinsa ja verensä antaen leivässä ja viinissä. Näiden kautta hän on luvannut olla luonamme – ja saattaa meidät Henkensä kautta Isän yhteyteen – joka päivä maailman loppuun asti.
Athanasioksen tunnustus kuvaa oikean opin mukaista uskoamme yhteen Kolmiyhteiseen Jumalaan:
”Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton. Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön. Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias. Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra…
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta, joka on yksi, ja ykseyttä, joka on kolminaisuus“
Athanasioksen tunnustus
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala siunaa nimellään
Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimi tuo meille kaikki Kristuksen ansaitsemat kalliit aarteet ja taivaalliset siunaukset, jotka Isä haluaa meille antaa Pyhän Henkensä kautta. Jumalan Kolmiykseys ja hänen kolmiyhteinen voimansa ja toimintansa on siellä, missä hänen nimensä on. Hänen nimensä tuo hänet itsensä todellisesti meidän luoksemme, ja nimensä julistamalla hän ottaa meidät luokseen. Jumalan nimellä meidät päästetään synneistämme ja pyhitetään, sillä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimi on kaikkein pyhin asia. Mihin tuo pyhä nimi liittyy (synneistäpäästö, siunaus, sakramentit, rukous) siellä Kolmiyhteinen Jumala tulee erityisellä tavalla, olemuksellisesti ja todellisesti meidän luoksemme ja siunaa meitä. 2.Moos.20:24: ”… Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.”
Tämä liittyy yhteen seurakunnan tehtävään mennä kaikkeen maailmaan, jonka Kristus on lunastanut verellään ja opetuslapseuttaa kaikki kansat. Opetuslapseus on sama kuin Jumalan lapseus, Kristuksen lauman lampaana oleminen, taivaan perillisyys ja Pyhän Hengen temppeliksi tuleminen. Tämän saa aikaan kaste sekä Jeesuksen sanoissa ja asetuksissa pysyminen (Gal.3:16-27; Joh.1:12-13; 1.Joh.3:1).
Seurakunnan “missio” ja työvälineet
Kasteessa Isä ottaa meidät Kristuksen kautta lapsikseen ja täyttää meidät Pyhällä Hengellä, sekä avaa omaksemme taivaan; aivan kuten Jeesuksen kasteessa taivaat avautuivat, Isä julisti Jeesuksen olevan hänen Poikansa, ja Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen ylle. Jeesus Kristus on Isän Poika luontonsa puolesta, me olemme hänen lapsiaan Kristuksen kautta, hänen verensä tähden ja häneen uskon kautta liittyneinä – häneen puettuina (Gal.3:27, 1.Kor.12:12-13). Kasteessa Kristus pesee meidät puhtaiksi verellään ja pyhittää meidät sanallaan (Ef.5:26-27). Kasteessa meihin vuodatetaan Pyhä Henki, ja näin meidät synnytetään uudesti ja vanhurskautetaan uskon kautta (Tiit.3:5-7). Pyhä Henki tuo meille tässä perinnön (Ef.1:14) ja tulemme näin Jumalan pyhiksi, eläviksi temppeleiksi, joissa Isä, Poika ja Pyhä Henki asuu (1.Kor.3:10,16). Kaste on Jumalan nimikirjoitus meidän yllemme, meidät otetaan siinä hänen nimiinsä ja hän antaa siinä itsensä ja kaikki lahjansa meille.
Seurakunnan ”missioon”, eli ”opetuslapseuttamiseen” kuuluu myös kasteen lisäksi kaiken sen säilyttäminen, jonka Jeesus on meille asettanut ja säätänyt. Tätä tarkoittaa Kristuksen sanat: ”Opettamalla heitä pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt teille”. Käytännössä tämä tarkoittaa Kristuksen veren, kuoleman ja ylösnousemisen sekä kasteessa saatujen lahjojen jokapäiväinen käyttäminen Jeesuksen asettamalla ja säätämällä tavalla. Tähän kuuluu sovituksen sanan ja viran antaminen eli synneistä päästö, Isä meidän -rukouksen antaminen, ehtoollisen asettaminen ja Herran siunaus – kaikki se, mitä jumalanpalvelukseen kuuluu. Heti Jumalanpalveluksen alussa meidät palautetaan kasteeseemme: Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Tämä tapahtuu jo alkusiunauksessa sekä ja synninpäästössä.
Osallisuus Kolmiyhteisestä Jumalasta ja Jumalan lahjoista
Näin meillä on puhdistus kaikesta synnistä Kristuksen veressä ja Kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Näin meillä on pääsy Jumalan yhteyteen, Pyhän Hengen osallisuus, Kristuksen sana ja veri ja Isän Jumalan laupeus. Toisin sanoen: omanamme on vanhurskautus ja pyhitys. Saarnassa ja erityisellä tavalla ehtoollisessa saamme konkreettisesti vastaanottaa koko kolmiyhteisen Jumalan kaikki armosiunaukset. Pidämme myös Kristukselta saamamme yhteiset rukoukset, erityisesti Isä meidän -rukouksen, jonka kautta pyydämme Kristuksen kautta Pyhän Hengen ja Isän varjelusta kaikkiin elämämme tarpeisiin. Jumala vastaa tähän rukoukseen erityisesti Herran siunauksessa, jossa yllemme lasketaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan nimi. Tästä Herra sanoo näin: ”Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.” (4.Moos.6:27).
Seurakunta on siis Kristuksen ruumis ja koko Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan temppeli, jolle on annettu tehtäväksi levittäytyä kaikkialle maailmaan. Sen kautta Pyhä Kolmiyhteinen vaikuttaa kaikkinaisilla hengellisillä siunauksillaan. Se on todella Jumalan valtakunta maan päällä.
”Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.” (2.Kor.13:13)
Esa Yli-Vainio