1.Pääsiäispäivä

Luuk.24:1-12: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä sangen varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta. Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Ja tapahtui, kun he olivat tästä hämmästyneinä, katso, silloin kaksi miestä seisoi heidän vieressään loistavissa vaatteissa. Ja kun he pelästyivät ja käänsivät kasvonsa maahan, niin miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?” Hän ei ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessanne Galileassa, sanoen: ’Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös.’” Niin he muistivat hänen sanansa. Ja he palasivat haudalta ja ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssaan. Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä. Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kumartui katsomaan siihen, näki hän siellä ainoastaan liinakääreet. Ja hän poistui ihmetellen itseksensä sitä, mitä oli tapahtunut.

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, ”joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä!” (Ilm.1:5). Jeesus Kristus on pitkänäperjantaina kuollut meidän puolestamme, meidän syntiemme täydelliseksi sovitukseksi ja pääsiäisenä hän on noussut kuolleista meillekin iankaikkiseksi elämäksi. Hän on täydellisesti voittanut kuoleman! Hän on se, joka tänäänkin on sanansa kautta luonamme ja päästää meidät verellänsä ja päästösanallansa synneistämme, lohduttaen meitä kurjia syntisiä: ”Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” (Ilm.1:17-18) Hänelle kaikuu tälläkin hetkellä tämä pyhien ja autuaiden ylistys: ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista.” (Ilm.5:9) Tässä taivaallisessa jumalanpalveluksessa mekin olemme nytkin mukana.

Evankeliumitekstissämme ei Jeesusta näy eikä kuulu, mutta hän sekä meidän pelastuksemme on silti aivan ytimessä. Tämä korostaa pääsiäisen suurta sanomaa: Herramme ei ole kuollut, vaan elää. Siksi mekin saamme elää yhdessä hänen kanssaan. Onhan meidät hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa liitetyt jo kasteessamme (Room.6:4-6) ja ehtoollisessa nautimme hänen ruumiinsa uhrin – saman, joka on puolestamme kuollut ja ylösnoussut (1.Kor.10:16)! Siksi mekin, hänen omansa, saamme viimeisenä päivänä hänen kanssaan ruumiillisesti nousta kuolleista (1.Kor.15:20-23). ”Kirkko seisoo tai kaatuu vanhurskauttamisopin kanssa”, sanoo luterilainen tunnustus. Samoin, jos menetetään Kristuksen ylösnouseminen, menetetään kristillinen usko ja toivo. Uskomme olisi aivan turha, kuten apostoli Paavali kirjoittaa (1.Kor.15:14).

Naisten saapuessa haudalle oli kivi vieritetty pois. Matteus kertoo meille, että tämän vierittämisen teki Herran enkeli (Matt.28:2). Mitä varten tämä tehtiin? Jotta Kristus voisi astua haudasta ulos? Ei. Häntä eivät kivet pidättele! Saman päivän iltanahan hän saapui ruumiillisesti suljettujen ovien läpi opetuslastensa keskelle ja julisti heille rauhansa (Joh.20:19). Keitä varten siis kivi vieritettiin pois haudalta? Naisia ja opetuslapsia varten! Meitä varten! Rakas ystävä, tässä on konkreettinen julistus sinulle ja koko maailmalle Jeesuksen ylösnousemuksesta ja vanhurskautuksesta! Kuten C.F.W. Walther sanoo, Kristuksen ylösnousemus on koko maailman yleinen vanhurskauttaminen eli synneistäpäästö. Se on Isän Jumalan antama julistus ja varma todistus siitä, että Kristuksen veressä koko maailman synnit ovat täydellisesti sovitetut, anteeksiantamus on ansaittu kaikille, se on olemassa ja valmiina tarjolla ”Jumalan sydämessä” jokaiselle syntiselle, joka syntinsä tunnustaa ja uskoo Jeesuksen veressä hankittuun anteeksiantoon. Golgatan risti ja tyhjä hauta yhdessä ovat uskomme perusta ja kohde, vanhurskauttamisemme syy.

Tämä Jumalan oma todistus on tänäänkin meille annettu. Se tulee sanassa ja sakramenteissa meille. Näinhän kirjoittaa apostoli Johannes: ”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri (sana, kaste, ehtoollinen), ja ne kolme pitävät yhtä. Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.” 1.Joh.5:7-12. Kiinnitä siis uskosi Jumalan antamaan todistukseen, sanaan ja sakramentteihin, joissa hän antaa sinulle todistuksen Poikansa sovintokuolemasta ja iankaikkisesta elämästä hänen ylösnousemuksessaan – sekä lahjoittaa niiden kautta nämä lahjat sinulle. Ne ovat sinun omasi! Kun uskot sanassa ja sakramenteissa annettuun vanhurskautukseen ja iankaikkiseen elämään Kristuksessa Jeesuksessa, olet varmasti autuas ja omanasi on Poika ja hänen elämänsä! Näinhän enkelitkin ohjasivat naiset Jeesuksen omiin sanoihin, jotka hän oli puhunut. Samoin meitäkin ohjataan jatkuvasti pysymään sanassa ja perustamaan uskomme yksin siihen. Enkelten sana haudan luo saapuneille naisille kaikuu yhä meillekin: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Hän ei ole täällä. Hän on noussut ylös.” Me emme etsi Kristusta sieltä, mistä häntä ei voida löytää, vaan sieltä, missä hän on luvannut tulla luoksemme: pyhissä armonvälineissään.

Koska uskomme tukeutuu Jumalan sanansa kautta antamaan todistukseen, käyttää hän sanansaattajia tätä sanaa julistamaan. Mikä on enkelten tehtävä? Nimienkeli (angelos)tarkoittaa sanantuojaa, viestinviejää. Enkelit toimivat nytkin evankeliumin julistajina! Samassa tehtävässä toimivat Jumalan kutsumat ja asettamat pastorit (eli paimenet), joita nimitetään Ilmestyskirjassa osuvasti ”seurakunnan enkeleiksi”. Pastorin virka on Kristuksen antama sovituksen virka, joka julistaa sovituksen sanaa koko maailman syntien sovitukseksi vuotaneesta Kristuksen verestä (2.Kor.5:18-20). Tätä pastorien enkelivirkaa kuvaavat erittäin hyvin ja osuvasti albat, valkoiset juhlavaatteet. Ne kertovat, että olemme osalliset taivaallisesta jumalanpalveluksesta, jossa meidät pestään puhtaiksi ja valkoisiksi Kristuksen veressä sanan kautta. Rakas veljemme, pastori Aulis Jalonen kirjoittaa (Seurakunta 1/1997): ”Kristillisen kirkon perinteen mukaisesti liturgian tulisi ilmentää sitä tosiasiaa, että kysymyksessä on seurakunnan julkinen jumalanpalvelus, jonka tarkoituksena on olla Kristittyjen erityinen juhlahetki Kristuksen seurassa hänen lupauksensa mukaan.Tämän lupauksen Vapahtajamme antoi omilleen sanoen: ”Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Matt.18:20… Tällaisena juhlana pitäisi jokaisen julkisen jumalanpalveluksemme ilmentää taivaan esimakua. Osoituksena tästä onkin kristillisissä kirkoissa kautta maailman tullut käytännöksi valkoisten kaapujen eli albojen käyttö liturgiaa toimittavien juhlapukuna noudattaen Raamatun esimerkkiä: ”Ja yksi vanhimmista vastasi ja sanoi minulle: ’Keitä ovat nämä pitkiin valkoisiin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?’ Ja minä sanoin hänelle: ’Herrani, sinä sen tiedät.’ Ja hän sanoi minulle: ’Nämä ovat ne, jotka tulevat suuresta ahdistuksesta, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.’ Ilm.7:13-14.”

Nämä loistavat vaatteet eivät ole ainoastaan pastorien yllä, vaikka ne kuvastavatkin heidän enkelivirkaansa. Ilmestyskirjasta luemme, että tämä on kaikkien armosta autuaiden pyhien puku. Ilm.19:8. Meidän vaatteemme ovat vielä loistavammat kuin enkelten, sillä ne ovat Kristuksen veren valkaisemat. Pyhyytemme on vieläkin suurempi kuin enkelten, sillä yllemme on kasteessa puettu itse Jeesus Kristus (Gal.3:27). Kuinka pyhä olet? Yhtä pyhä kuin Kristuksen veri, jolla olet puhdistettu ja pyhitetty, yhtä pyhä kuin Kristus itse, joka on yllesi puettu. Tämän Kristuksen veressä valkaistun vanhurskauden vaatteen saat omaksesi ”seurakunnan enkelin” kautta jaetun sovituksen sanan ja sakramentin kautta. Sen pukee yllesi Jumala itse.  

Naiset eivät olleet tuohon aikaan todistajina luotettavat. Kuitenkin Jumala käytti juuri heitä viemään todistuksensa apostoleille. Tämä tukee sitä tosiasiaa, että evankeliumit ovat historiallisesti totta! Jos ne olisivat keksittyjä, ei naisia oltaisi kuvattu saapumaan haudalle. Myös tämä opettaa meille jokaisen kristityn tehtävästä kertoa lähimmäisilleen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta koko maailman autuudesta hänen veressään. Vaikka Kristus kutsui apostoleiksi sekä pastoreiksi heidän jälkeensä vain miehiä, kuuluu yleinen pappeus ja yleinen evankeliumin sanan esillä pitäminen jokaiselle kristitylle. Tässä ei ole mitään erotusta Kristukseen kastettujen välillä: ”Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”. (Gal.3:28) Älkäämme hävetkö evankeliumia nykypäivänäkään, vaikka maailma meitä sen tähden halveksuukin, ”sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.” (Room.1:16).

Iloitkaamme ja riemuitkaamme tästä ilon päivästä, autuuden päivästä ja iankaikkisen elämän lahjasta, koska Kristus on noussut ylös, totisesti noussut! ”Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.” 1.Joh.2:25.

Share This