11. sunnuntai helluntaista
“Tämä sunnuntai on lähellä juutalaisten perimätiedon mukaista Jerusalemin temppelin hävityspäivää (av-kuun 9. päivä). Tähän tapahtumaan viittaa päivän perinteinen evankeliumi. Jumalan oman kansan historia opettaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr.3:15).”
Kirkkokäsikirja
Matt.11:20-24: Sitten hän rupesi soimaamaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimatekonsa olivat tapahtuneet, kun ne eivät muuttaneet mieltänsä. ”Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Sillä jos ne voimateot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tehdyt Tyyrossa tai Siidonissa, niin ne olisivat jo aikaa sitten säkissä ja tuhassa muuttaneet mielensä. Mutta minä sanon teille: Tyyrolle ja Siidonille on oleva helpompaa tuomiopäivänä kuin teille. Ja sinä Kapernaum, joka olet taivaaseen asti ylennetty, sinut sysätään hamaan helvettiin asti. Sillä jos ne voimateot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tehdyt Sodomassa, niin se pysyisi vielä tänäkin päivänä. Mutta minä sanon teille: Sodoman maalle on oleva helpompaa tuomiopäivänä kuin sinulle.”
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! (Fil.1:2). Tässä evankeliumitekstissä Jeesus julistaa selvällä tavalla Jumalan lakia mutta myös evankeliumia Kaikkivaltiaana Herrana. Korasinin, Betsaidan ja Kapernaumin varoittavat esimerkit ovat varoituksena myös kaikille seurakunnille ja kirkoille.
Synti ja ihmisluonnon täydellinen turmelus ovat meissä ja tässä maailmassa aina tosiasia, jota emme saa unohtaa! Siksi Jumalan laki kuuluu meille, joiden lihallinen luonto ja tahto taistelee Jumalan sanaa vastaan. Jumalan laki osoittaa meille ja koko maailmalle, että olemme syntiset ja riisuu meidät omasta vanhurskaudestamme, omasta kelpaavuudestamme Jumalan edessä. Se tuhoaa meistä itsetyytyväisyyden ja ylpeyden, jottemme Kapernaumin tavoin korottaisi itseämme, omaa kelpaavuuttamme ja pyhiksi luulemiamme tekoja taivaaseen asti ja tulisi sitten syöstyiksi helvettiin. Lain sana tyhjentää meidät tästä kaikesta, jotta sitten evankeliumin sana voisi täyttää meidät Kristuksen verellä, armolla, syntien anteeksiantamuksella, vanhurskaudella, puhtaudella ja pyhyydellä. Gal.3:22: ”Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.”
Näin laki on opettaja Kristukseen, joka valmistaa meitä evankeliumia varten, jotta me uskosta, ilman lakia ja tekoja tulisimme vanhurskaiksi Kristuksessa. Gal.3:24: ”Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.” Sitäkin julistetaan meidän pelastukseksemme. Itsetyytyväisyyden ja ylpeyden sijaan meitä kutsutaan päivittäiseen parannukseen (eli kääntymykseen ja mielenmuutokseen). Tunnustuskirjat kertovat meille, että tosi parannukseen ja kääntymykseen kuuluu katumus ja usko. Ota siis vastaan Kristuksen suusta lain sana ja tunnusta hänelle katuen syntisi, jotta voisit sitten kuulla ja uskoen omistaa pelastukseksesi hänen julistamansa evankeliumin, syntien anteeksiantamuksen.
Etsikkoaika tarkoittaa Jumalan sanan julistusta kaikille tänään
Etsikkoaikana julistetaan Jumalan sana, joka on itsensä Kristuksen ääni kaikille. Sodomaan ja Gomorraan verrataan tässä evankeliumitekstissä sekä edellisessä luvussa samoin sanoin sellaista kaupunkia (tai seurakuntaa), joka ei kuule eikä usko Jumalan sanaa, Kristuksen ääntä ja Pyhän Hengen kutsua. Tämän Jumalan oman kutsu meille tulee hänen asettamansa saarnaviran kautta. ”Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne. Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.” (Matt.10:14-15) Jeesus suree sitä, että näissä kaupungeissa meni hukkaan tämä suuri tilaisuus nähdä hänen voimatekonsa ja kuulla evankeliumi epäuskon tähden.
Jumalan sana julistetaan lakina ja evankeliumina koko maailmalle, jotta jokainen saisi Kristuksen äänen kuulla, uskoa ja pelastua; jotta me pääsisimme Herran lepoon. Heprealaiskirje julistaa meille: ”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ’tänä päivänä’, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti. Kun sanotaan: ’Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa’” (Hepr.3:12-15). Jeesuksen sana ja tämä Heprealaiskirjeen julistus koskee meitäkin, jopa erityisesti meitä. Meidän korviimme kuuluu tänään, tässä ja nyt itsensä Kristuksen ääni. Tänään on pyhä aika, tänään on pyhä päivä, tänään on etsikkoaika. “Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.” (Jes.55:6)
Jumalanpalveluksen liturgiassa ja saarnassa meille julistaa sanaansa itse Kristus Jeesus. Jumalan sanalla on kaksi vaikutusta. Se joko Jumalan (1) paaduttaa ihmisen oman epäuskon tähden (kuten faarao Egyptissä tai Israel erämaassa), tai (2) synnyttää uskon ja tehdä eläväksi, kuten Paavali kirjoittaa Room.10:17: ”Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” Kun uskossa kuulet nyt Kristuksen äänen, Jumalan sanan, niin omanasi on kaikki se, mitä tuo sana sanoo: kaikkien syntiesi täydellinen anteeksiantamus, kuolleiden ylösnouseminen ja iankaikkinen elämä sekä taivaallinen Herran lepo jo nyt.
Meillekin on tullut Jumalan sana ja Kristuksen ääni. Se on kuin alati tarjolla oleva elämän veden lähde, jonka luokse saamme tulla juomaan. Emme saa ylenkatsoa tätä lahjaa. Kuten aurinkokin joka aamu nousee, niin haluaa Jumala joka päivä Kristuksessa antaa meille armonsa ja syntien anteeksiantamuksen. ”Joka aamu on armo uus.” Siksi Jumala kutsuu meitä Pyhän Henkensä kautta joka päivä, jatkuvasti päivittäiseen katumukseen ja uskoon, kuulemaan Kristuksen ääntä. Joka päivä on kääntymyksen päivä. Tätä tarkoittaa kasteeseen palaaminen ja muistaminen. Luther opettaa: ”Mitä merkitsee tällainen vedellä kastaminen? Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja että sen on kuoltava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja että sen sijaan on joka päivä tultava esiin ja noustava ylös uuden ihmisen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.” (ks. Room.6:3-4). (Luther, V-K, ”Kasteen merkitys”, s. 57).
Tänäänkin sinulle on jo kuulunut – ja yhä kuuluu – tämä Kristuksen ääni, ja sen suuri lupaus syntien anteeksiantamisestä, puhdistus kaikesta synnistä: ”Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1.Joh.1:7,9)
Etsikkoaika tarkoittaa Kristuksen vierailua luonamme tässä ja nyt
Jumala haluaa antaa meille nimessään ja sanassaan pyhän ajan ja pyhän paikan jumalanpalveluksessa. Jumalanpalveluksessa hän tulee luoksemme ja kutsuu meitä sanallaan sekä ruokkii meitä. Tämän hän on säätänyt meille, jotta voisi päästää meidät Poikansa Kristuksen verellä synneistämme ja ottaa meidät omaan yhteyteensä, oman valtakuntansa lepoon.
Etsikkoaika on suomeksi hieman huono käännös. Se tarkoittaa alkukielellä (kreik. kairos tees episkopees, kairos episkopees) yllättävästi ”vierailun aikaa”. Episkopeoo –verbillä on kolme merkitystä. 1) tarkastus, vierailu, Jumalan armollinen lähestyminen 2) kaitsea, toimia piispana (episkopos) 3) pitää huoli, hoitaa. Kaikki nämä merkitykset toteutuvat, kun Jumala tulee meidän luoksemme antamansa sovituksen sanan ja asettamansa sovituksen viran kautta. Kristus tulee luoksemme ja tuo taivaan valtakuntansa mukanaan. Hän lähestyy meitä armollisesti ja armahtaen, ottaen meidät tykönsä. Hän kaitsee ja hoitaa meitä, pitää meistä huolen sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla, ruumiinsa ja verensä uhrilla ja kaikilla sen hankkimilla lahjoilla. Julistus etsikkoajasta tarkoittaa siis sitä, että tänään Jumala etsii ja tulee meidän luoksemme kutsuen meitä.
Tämä Jumalan kutsu, Kristuksen ääni ja Pyhän Hengen työ tapahtuu armonvälineiden kautta. Tästäkin Luther opettaa Vähässä-Katekismuksessa näin: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta, valistanut minua lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minua oikeassa uskossa; niin kuin hän koko kristikuntaa maan päällä kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksessa Kristuksessa varjelee ainoassa oikeassa uskossa; jossa kristikunnassa hän antaa minulle ja kaikille uskovaisille joka päivä kaikki synnit runsain määrin anteeksi, herättää viimeisenä päivänä minut ja kaikki kuolleet ja antaa minulle sekä kaikille uskoville Kristuksessa iankaikkisen elämän.” (Luther, V-K, ”Pyhitys”)
Jumala vierailee luonamme sanansa ja nimensä kautta, jotta voisi ottaa meidät tässä ja nyt valtakuntaansa. Meille käy toisin kuin Kapernaumin kaupungin, kun kuulemme hänen äänensä ja uskomme sen. Hän on tullut luoksemme, jotta voisi kutsuäänellään ja verellään temmata meidät synnistä ja helvetistä taivaaseen. Tämän Kristus tekee sovituksen sanan ja sovituksen viran kautta, kuten apostoli Paavali sanoo: Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. (2.Kor.5:18-20). Toisin sanoen: usko nyt tämä sovituksen sana, jota Kristuksen asettama sovituksen virka julistaa, sillä niiden kautta itse Kristus on luonasi ja sovittaa sinut sanallaan.
Tänään, etsikkopäivänä, Kristus sanoo sinulle ja teille kaikille: ”Minä olen teidän luonanne nyt. Minä olen tullut sinun luoksesi, jotta sinä olisit siellä, missä minä olen.” Joh.14:18: ”En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.” Kristus kutsuu sinua, joka tunnet olevasi eksynyt tai orpo. Hän on tullut luoksesi, kutsumaan sinua kotiin, omaan valtakuntaansa. Hän antaa sinulle itsensä, jotta hänen kauttaan sinulla olisi omanasi koko taivaan valtakunta. Hän on taivaallinen etsijä, joka etsii etsikkoja, eksyneitä, tuodakseen heidät kotiinsa, juhlaa viettämään. Näin Jeesus toimii Luuk.15 -vertauksissa (Kadonnut lammas, kadonnut raha, tuhlaajapoika). Hän kutsuu sinua tänäänkin juhla-aterialle, nauttimaan kaikkia taivaallisia lahjojaan. Saat ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren, ja niiden kautta taivaan, syntien täydellisen puhdistuksen ja iankaikkisen elämän. Sinusta tulee Pyhän Hengen temppeli ja saat sydämeesi taivaan valtakunnan.
Etsikkoaika on tarkastuskäynnin aika
Etsikkoaika on myös sananmukaisesti tarkistusaika. Kristus lähettää meidät maailmaan, ja meidän kauttamme hän tekee jumalallisen tarkastuskäynnin. Kuten Jumala lähetti Sodomaan kaksi enkeliä vierailemaan, samalla tavalla hän lähettää meidätkin – pyhät temppelinsä ja sanansaattajansa – jumalanpalveluksesta maailmaan. Meidän kauttamme Jumala vierailee lähimmäistemme luona, kuten hän vierailee jumalanpalveluksessa meidän luonamme. Tänäkin maailmanaikana, nykypäivän jälkikristillisessä Suomessa Pietari kehottaa meitä ”vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.” (1.Piet.2:12). Kuten Aabraham rukoili Herraa säilyttämään vanhurskasten tähden Sodoman, samoin me rukoilemme tämän maailman puolesta esirukouksia, pyytäen lähimmäisillemme Herran armoa, vaikka nykyaika kuinka näyttäisi luopuneen Herran sanasta. Lutherin mukaan kristittyjen esirukoukset (erityisesti Isä meidän ja yhteinen esirukous) ylläpitävät tätä maailmaa pystyssä niin, ettei Herra sitä vielä tuhoa Sodoman tavoin.
Esa Yli-Vainio