Kirjauutuus 100 vuoden takaa

Kirjauutuus 100 vuoden takaa

RAAMATULLINEN USKONOPPI


Heino Pätiälä – P. I. J. Kurvinen

Kirjauutuus 100 vuoden takaa!

Kirja on Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton, Loimaan Evankelisen Kansanopiston ja Concordia ry:n yhteisjulkaisu. Kirja on 168 sivuinen. Hinta 15€ + postitus (3€). Kirjan 1. painoksen julkaisija oli Orpokotiyhdistys Siunauksela (1920).

Kirjatilaukset Seurakuntaliiton myyntikirjastosta: puh. 040 513 6405, sähköposti heikkitlarsen(at)gmail.com

Raamatullisen uskonopin ilmestymisestä on nyt kulunut sata vuotta. Heino Pätiälän ja P. I. J. Kurvisen kirjoittama luterilainen uskonoppi ilmestyi vuonna 1920 Orpokotiyhdistys Siunaukselan kustantamana. Kirja jäi kuitenkin melko tuntemattomaksi ja arvoansa vähäisemmälle käytölle, vaikka se on lajissaan luultavasti ensimmäinen suomeksi julkaistu uskonoppi.

Lyhyesti kirjan kirjoittajista:

Heino Johannes Pätiälä syntyi Asikkalassa 3.12.1880. Hän opiskeli Hämeenlinnan lyseossa ylioppilaaksi vuonna 1901 ja noina Hämeenlinnan vuosinaan pelastuksen evankeliumi kirkastui hänelle. Pätiälä avioitui Alma Maria von Essenin kanssa Munsalan pappilassa vuonna 1905. Pätiälä suoritti teologisen erotutkinnon Helsingin Yliopistossa vuonna 1906 ja hänet vihittiin papiksi Porvoossa vuoden 1907 alussa. Toimittuaan lyhyen ajan väliaikaisena pappina Asikkalassa ja Jämsässä Pätiälä tuli vuonna 1907 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen palvelukseen. Hän oli Evankeliumiyhdistyksen johtavia saarnaajia. Vuonna 1911 hän otti vastaan Bergön kirkkoherran viran. Vuosina 1916–1924 hän toimi Orpokotiyhdistys Siunaukselan asiamiehenä. Vuodesta 1924 lähtien Heino Pätiälä hoiti vapaita luterilaisia seurakuntia, jotka järjestäytyivät vuonna 1928 Suomen Vapaaksi Evankelisluterilaiseksi Seurakuntaliitoksi, nykyisin Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto.

Pätiälä oli ennen muuta sovitusveren evankeliumin julistaja. Raamatun auktoriteetti oli hänelle erityisen tärkeä ja sen Kristus-keskeisyys kaikki kaikessa. Hänen Uuden testamentin suomennoksensa ilmestyi vuonna 1935 ja Psalmit vuonna 1949. Pätiälän muu kirjallinen työ liittyi julistukseen ja opetukseen. Elämänsä loppuun asti Pätiälä toimi Seurakuntaliiton esimiehenä, hänen vaelluksensa päättyi saarnamatkalla Ruokolahden Immolassa 19.4.1950.

Pietari Joonas Immanuel (P. J. I.) Kurvinen syntyi Turussa, 22.2.1882, Pietari ja Wilhelmiina Kurviselle, jotka olivat Ambolähetyksen uranuurtajia. 1880-luvulta saakka Pietari Kurvisen isä oli ollut vaikutusvaltainen evankelisen liikkeen saarnaaja aina 1920-luvulle saakka. Kodin hengellinen perintö oli pojalle tärkeä. P. I. J. Kurvinen suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon ja teologisen erotutkinnon Helsingin Yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1907. Hän toimi pappina Karjalan Kannaksella ja Kymenlaakson seurakunnissa. Vuosina 1915–1918 Kurvinen oli Siunaukselan orpokodin johdossa.

Ensimmäinen evankelinen kansanopisto aloitti toimintansa Nokian Maatialassa vuonna 1918, mutta se siirtyi Karkkuun vuonna 1920. Tämän opiston johtoon Kurvinen tuli puolisonsa Ilman kanssa. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1949, eläkkeelle jäämiseensä saakka. Eläkepäiviään Kurviset viettivät Jämsässä, jossa P. J. I. Kurvisen matka päättyi 25.4.1970.

Aimo Kymäläinen sanoo muistokirjoituksessaan, että Kurvisella oli tutkijan perusluonne, joka näkyy merkittävässä tutkimuksessa Suomen virsirunoudesta vuodelta 1929. Tästä kirjasta on sanottu, että se olisi käynyt väitöskirjaksi kahdessakin tiedekunnassa. Vuosien ajan Kurvinen oli erittäin kiinnostunut Raamatun suomennokseen liittyvistä kysymyksistä. Hän esitti käännöksiin hyviä tarkennuksia ja korjausehdotuksia.

Nyt julkaistava uusi painos Raamatullisesta uskonopista seuraa mahdollisimman uskollisesti ensimmäisen kirjan tekstiä. Siinä näkyvät P. J. I. Kurvisen erikoiset sanaehdotukset ja muutamat kielelliset ratkaisut. Kirjassa käytetty sana ‘Tosio’ jumaluuden persoonista puhuttaessa on kuitenkin muutettu sanaksi ‘Persoona’. Tässä kirjassa kuten monissa kirjoituksissaan sekä Kurvinen että Pätiälä torjuvat määrätietoisesti sanan ‘parannus’ käytön. Sen asemasta he käyttävät sanoja ‘kääntymys’ ja ‘mielenmuutos’. Pätiälä ja Kurvinen käyttivät pääosin 1920-luvulla käytössä ollutta väliaikaista raamatunkäännöstä.

Uudesta painoksesta on poistettu luku ‘Antikristus ja tuhatvuotiskausi’ kokonaan. Luvussa opetetaan kiliasmista, josta Pätiälä itsekin luopui. Lukua ‘Lihan ja Hengen riita’ on lyhennetty, sillä sen loppuosassa oli mielestämme turhaa ja perustelematonta rajankäyntiä toisella tavalla opettaviin. Luvusta ‘Lunastus ja sovitus’ on poistettu pari lausetta. Niissä ilmeni Pätiälän (ja Kurvisenkin) poikkeava kanta luterilaisuudessa yleisesti vallitsevasta Kristuksen toimivan kuuliaisuuden ymmärtämisestä. Heidän mukaansa Kristuksen toimiva kuuliaisuus oli ainoastaan Golgatan työhön perustuvan vanhurskautuksemme edellytys, ei osa sitä. Lisäksi kirjoituksessa on tehty muutoksia nykysuomen mukaisesti: evankeljumi –> evankeliumi, itsekkäisyys — itsekkyys, sisällinen –> sisäinen, valtoinaan –> valtoimenaan jne.

Iloitsemme siitä, että tämä kirja on Seurakuntaliiton ja Concordia ry:n yhteispainos. Seppo Salo, Hannu Halonen, Reijo Arkkila ja Seppo Savola ovat jokainen erikseen tarkistaneet tekstiä ja pitäneet kaksi yhteistä neuvottelua kirjasta.

Päätämme lainauksella Pätiälän ja Kurvisen kirjasta: ”Kun olet kastettu Kristuksen kuolemaan (Room. 6:3) ja siinä päällesi pukenut Kristuksen (Gal. 3:27), joka on ’Herra meidän vanhurskautemme’ (Jer. 33:26), niin tähän taivaskelpoiseen vanhurskauden pukuun saat joka hetki pukeutua uskossa ja mennä siinä puvussa Jumalan riemun valtakuntaan.”

Helsingissä 21.8.2020

Reijo Arkkila Seppo Salo Hannu Halonen

Sulje