Elämme alkukesää. Kevät ja kesä näyttävät meille uudestaan ja uudestaan toteen sen, kuinka mustasta, kuolleesta maasta nousee uutta elämää esiin. On ollut hienoa koronaeristyksen keskellä katsoa, kuinka kukat nousevat jälleen elinvoimaisina maasta kaikessa loistossaan. Kristinusko on täynnä samanlaisten kuvien toteutumia.
Pälkäneen kunnan Kuohijoen kylässä sijaitsee Seurakuntaliiton leiri- ja kurssikeskus Kukkian Keidas. Sen vanhan rakennuksen juhlasalin etuseinällä luki joskus toistakymmentä vuotta sitten erillisistä styrox-kirjaimista muodostettuna Jobin kirjasta tuntemamme lause: Minä tiedän lunastajani elävän.
Raamatun ilmoituksen totena pitäminen tai sen valheeksi väittäminen ovat kumpikin uskon asioita. Sen edemmäksi ei yhdelläkään ihmiskuntaan kuuluvalla ole edellytyksiä eikä välineitä päästä.
”Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen: Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaa vuoden kuukaudet.” 2Moos. 12:2.
Noilla sanoilla alkaa Vanhan liiton pääsiäisen asettaminen. Israel sai tuolla ”uuden vuoden” määräyksellä käytännön muistutuksen siitä, mikä on heidän orjuudesta vapautumisensa, onnensa ja koko elämänsä perustus.