Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Kuninkaasi tulee kunniassa (6.12.2020)

    2. adventtisunnuntai 

    Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. (Kirkkokäsikirja)

    Luuk.17:20-24: Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: ”Jumalan valtakunta ei tule ulkonaisesti havaittavin tavoin, eikä voida sanoa: Katso, täällä! tai: Tuolla! sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” Ja hän sanoi opetuslapsilleen: ”Päivät tulevat, jolloin ikävöitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta te ette saa nähdä. Ja teille sanotaan: Katso, tuolla! tai: Katso, täällä! Älkää lähtekö sinne älkääkä seuratko. Sillä niinkuin salama leimahtaessaan loistaa toisesta taivaanrannasta toiseen taivaanrantaan, niin on Ihmisen Poika oleva päivänänsä.

    Armo ja rauha Jumalalta, Isältämme ja Herraltamme Kristukselta. Tässä fariseukset kysyvät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee. He odottivat monien Rooman vallan alla olevien juutalaisten tavoin sitä, että saapuu messias, Ihmisen Poika, joka perustaisi iankaikkisen valtakuntansa – toisi Jumalan valtakunnan kansansa luo ja ajaisi sortajat pois. Tästä ennustaa Danielin kirjan luku 7: Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä. (Dan.7:13-14). Tähän Jeesus vastaa, ettei sellaista valtakuntaa perusteta, joka näkyvällä tavalla vie orjuuttajat pois Jumalan kansan kimpusta, tai joka ulottuu näkyvällä tavalla yli koko maan. Mutta näkymättömällä ja silti todellisella tavalla Ihmisen Poika, Kristus tuli maailmaan vapauttamaan kansansa ja koko maailman orjuuttajan – synnin, kuoleman ja perkeleen vallan alta. Kristus tuli tuomaan itsessään Jumalan valtakunnan ihmisten keskelle, mutta ei sotivana ja voittavana kuninkaana, vaan nöyränä, kärsivänä syntien kantajana ja sovittajana. Luuk.17:25: ”Mutta ensin pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukukunnan hylättäväksi.”  Hän on kuningas, joka itse taistelee meidän puolestamme ja antaa kuolemansa ja ylösnousemuksensa voiton meille. Hänen valtakuntansa on ikuinen valtakunta, ja siitä olemme saaneet tulla osallisiksi jo kasteessamme – ja tulemme joka päivä, kun tartumme hänen sanaansa.

    Jumalan valtakunta on Kristuksen voiman ja hallintavallan valtakunta, syntien anteeksiantamuksen ja Jumalan rauhan valtakunta. Se on se Jumalan valkeus, jota pimeys ei voita – ja joka karkottaa synnin ja kuoleman pimeyden. (Joh.1:4-5, 11-14; 2.Kor.4:6.) Se on se Kristuksen valon piiri, jossa vaellamme Jumalan yhteydessä, ja jossa meidät puhdistetaan kaikesta synnistä Kristuksen verellä. 1.Joh.1:5-7: ”Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja julistamme teille, että Jumala on valo ja ettei hänessä ole yhtään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valehtelemme, emmekä tee totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niinkuin hän on valossa, niin meillä on yhteys toistemme kanssa, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” Jumalan valtakunta tuli Kristuksessa maan päälle, kun hän syntyi ihmiseksi jouluna. Näin hänessä Jumalan armo ja rauha tulivat ihmisten osaksi, niin kuin enkelit laulavat paimenille Herran kirkkauden valaisemassa yössä: "Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisille, joihin hänellä on mielisuosio!" (Luuk.2:14)

    Jumalan valtakunta tulee meidän luoksemme kahdella tapaa. Ensin se tulee näkymättömästi jumalanpalveluksessa uskon kautta siellä, missä Jumalan nimi, sana ja sakramentit ovat, missä uskova seurakunta kokoontuu niiden ääreen ja missä Pyhä Henki niiden kautta toimii antaen omaksemme Kristuksen veren lahjat: syntien anteeksiantamuksen vanhurskauden, autuuden ilon ja Kristuksen rauhan. Room.14:17: sillä Jumalan valtakunta ei ole ruoka ja juoma, vaan vanhurskaus ja rauha ja ilo Pyhässä Hengessä. Jumalan valtakunta on siellä, missä Kristus on heidän keskellään, jotka kokoontuvat yhteen hänen nimessään, heitä siunaten ja synneistä päästäen. Matt.18:18-20. Siksi Jumalan valtakuntaa ei voidakaan nähdä ulkoisissa teoissa eikä sanoa: Se tulee tuolla tai tuolla, odottaen näkevänsä sellaista valtakuntaa, joka syrjäyttäisi maailman hallitsijat ja hallitukset; vaan se on Jumalan todellista läsnäoloa ja syntien anteeksi saamista meidän keskellämme, seurakunnassa. Se tulee luoksemme Pyhän Hengen, Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. ”Sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.”

    Me pääsemme Jumalan valtakunnasta osallisiksi uskon kautta, tullen uskossa Jumalan sanan luokse. Näin me olemme Kristuksen valtakunnassa, hänen valossaan. Me saamme jumalanpalvelukseen kokoontuessamme sanoa itsellemme: ”Katso, tuolla on Kristus, sanassaan ja ehtoollisen leivässä ja viinissä. Tai: Katso, täällä Kristus on luvannut olla, missä edes kaksi tai kolme kokoontuvat hänen nimessään, kun sana ja sakramentit oikein jaetaan!” Kokoonnumme seurakunnan jumalanpalvelukseen ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt meidät soveliaiksi olemaan pyhien perinnön osallisuuteen valossa, ja joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksiantamus (Kol.1:12-14). Yhä saamme liittyä jumalanpalveluksessa enkelten jouluyön lauluun: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maan päällä raha ihmisille”, sillä luoksemme on tullut Kristus ja tuonut rauhan valtakuntansa mukanaan. Kunnia pelastuksestamme tulee yksin Jumalalle.

    Toiseksi se tulee näkyvällä tavalla, kun Kristus palaa viimeisenä päivänä kirkkaudessaan ja kunniassaan enkelien ja taivaan koko sotajoukon kanssa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, tuoden omilleen pelastuksen ja Jumalan valtakunnan sekä luoden uudeksi kaiken. Hepr.9:27-28: Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, kerran kuoleminen, mutta senjälkeen tuomio, samoin Kristuskin kerran uhrattuna ottamaan pois monen synnit, on toisella kertaa ilman syntiä häntä odottaville autuudeksi. Jumalan valtakunta, taivasten valtakunta on omanamme jo nyt, mutta samalla odotamme sen täyttymystä Kristuksen paluussa. Kun Kristus tulee kirkkaudessaan ja kunniassaan takaisin, hän tuhoaa lopullisesti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan maan päältä. Siinä on myös meidän lohtumme ja turvamme – siinä on meidän lopullinen voittomme synnistä ja iankaikkisen autuuden alku uudessa kirkastetussa ruumiissa, kuten Kristuskin kuolleista nousseena ei enää ole alennuksen tilassa, vaan kirkkauden Herrana. Fil.3:20-21: Mutta meidän yhdyskuntamme on taivaissa, josta me myös odotamme Vapahtajaa, Herraa Jeesusta Kristusta, joka on muuttava alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.

    Viimeisenä päivänä Kristuksen paluu on nopea ja arvaamaton. Se ei kuitenkaan ole yllätys, vaan odotettu ”Kuninkaan paluu.” Kristus vertaa paluutaan suureen salamaniskuun. Kuten suunnattoman kirkas salama nopeasti, arvaamatta valaisee sysipimeän taivaan kauttaaltaan, samalla tavalla Kristuksen kirkkauden paluu tapahtuu nopeasti ja arvaamatta, samalla tavalla hänen paluunsa näkyy kaikkialle ja kaikille, ja samalla tavalla hän ikään kuin murtautuu pyhän kirkkautensa voimalla synnin ja kuoleman maailmaan ja poistaa sen pimeyden lopullisesti. Ilmestyskirja kuvaa tätä loisteliaalla tavalla, kun viimeisenä päivänä seurakunta saa viimein Kristuksen veressä puhdistettuna saapua vapahtajansa luo: Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, ja merta ei enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin miehellensä kaunistettu morsian. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä ensimmäiset ovat menneet." … Ja temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. Eikä kaupunki tarvitse aurinkoa eikä kuuta, että ne siinä valaisevat; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen kynttilä on Karitsa. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valossa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa. (Ilm.21:1-4,22-24) Tähän kaupunkiin pääsyä me odotamme, mutta saamme olla siitä osallisia uskon kautta jo nyt, sillä Kristus on luonamme ja jakaa veressään meille kaikki taivaan siunaukset. Room.5:1-2: Koska me siis olemme vanhurskautetut uskosta, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme saaneet pääsyn uskon kautta tähän armoon, jossa seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian (kirkkauden) toivosta.

    Näin myös oppi-isämme Luther opettaa Isä Meidän -rukouksen toista pyyntöä Tulkoon sinun valtakuntasi Isossa Katekismuksessa: ”Kuten Jumalan nimi on itsessään pyhä ja me kuitenkin pyydämme, että se olisi myös meidän keskuudessamme, aivan samoin Jumalan valtakunta tulee itsestään ilman rukouksiammekin, ja silti me pyydämme, että se tulisi meidän luoksemme. Pyydämme toisin sanoen, että se tulisi keskuuteemme ja läheisyyteemme sillä tavalla, että mekin kuuluisimme niihin ihmisiin, joiden keskuudessa hänen nimensä pyhitetään ja hänen valtakuntansa menestyy. Mitä sitten tarkoittaa Jumalan valtakunta? Se tarkoittaa juuri sitä, mistä kuulimme edellä, kun puhuimme uskosta. Jumala on lähettänyt maailmaan Poikansa, Kristuksen, meidän Herramme, lunastamaan meidät vapaaksi Perkeleen vallasta ja liittämään meidät yhteyteensä sekä hallitsemaan meitä vanhurskauden, elämän ja autuuden kuninkaana. Näin hän torjuu syntiä, kuolemaa ja pahaa omaatuntoa. Sitä varten hän on antanut myös Pyhän Henkensä, joka tuo tämän meille hänen pyhän sanansa välityksellä sekä valaisee ja voimallaan vahvistaa meitä uskossa. Siksi me pyydämme tässä rukouksen kohdassa ensiksikin sitä, että kaikki tuo vahvistuisi meidän keskuudessamme ja että hänen nimeään ylistettäisiin käyttämällä Jumalan pyhää sanaa ja elämällä kristillisesti… Jumalan valtakunta näet tulee luoksemme kahdella tavalla. Ensiksi se toteutuu täällä ajassa sanan ja uskon välityksellä. Toiseksi se toteutuu ikuisesti Kristuksen ilmestyessä tuomiolla. Me pyydämme tässä kumpaakin. Rukoilemme, että se saavuttaisi ne, jotka eivät vielä ole siitä osallisia, ja että se joka päivä kasvaen saapuisi meidän luoksemme, jotka olemme jo päässeet siitä osallisiksi. Toiseksi rukoilemme, että se tulisi luoksemme myös iankaikkisessa elämässä.”

    Tule uskossa Jeesuksen luo. Tule hänen valtakuntaansa, kun hän tulee sanassaan sinun luoksesi. Ota vastaan hänen lahjansa, jotka hän haluaa sinulle antaa keskelle tämän maailman ja oman sydämesi ahdistusta, syntiä, pelkoa, epätoivoa ja kuolemaa. Hänellä, puolestasi kuolleella ja ylösnousseella, kunniassaan hallitsevalla Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntisi anteeksi. (Luuk.5:24) Saat uskoa omaksesi Jumalan valtakunnan kaikki lahjat hänen veressään ja nimessään: armon, autuuden ja omantuntosi puhdistuksen kaikista synneistäsi, iankaikkisen elämän perillisyyden ja osallisuuden taivaan hääateriasta, sekä ennen kaikkea sen rauhan, jonka Jeesus on syntynyt tuomaan sinulle kuolemansa kautta. Tule, usko omaksesi hänen sanansa, kun hän sinulle tänään sanoo: ”Sinun syntisi ovat anteeksi annetut”, ”Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan". (Luuk.7:48,50) Jumalan ja koko taivaallisen seurakunnan hääkutsu kuuluu sinullekin Ilmestyskirjan viimeisissä jakeissa: Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi… Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian". Aamen, tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo (olkoon) kaikkien kanssa. Aamen. (Ilm.22:17,20-21).

    Esa Yli-Vainio