Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Kristus, Kaikkeuden Herra (22.11.2020)

    Tuomiosunnuntai, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai

    Kirkkovuoden viimeisen sunnuntain nimi vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman lisämääreitä. Suomessa otettiin vuoden 1958 evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys Tuomiosunnuntai. Tästä päivästä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Nämä kaksi erilaista aihetta muodostavat kuitenkin kokonaisuuden: kirkkotaiteessakin Kristus viimeisen tuomion toteuttajana on kuvattu maailmankaikkeuden valtiaaksi (Khristus Pantokrator). Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkelien kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt.25:31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa – tai lopussa ja alussa – kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Viimeisessä tuomiossa Jumalan vanhurskaus toteutuu lopullisesti. (Kirkkokäsikirja)

    Matt.25:31-46: Mutta kun Ihmisen Poika tulee kunniassaan ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kunniansa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealle puolellaan oleville: Tulkaa, Isäni siunatut, ja perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa; minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa; minä olin vieras, ja te otitte minut huoneeseenne. Minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun luokseni. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juotavaa? Ja milloin me näimme sinut vieraana ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastomana ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun luoksesi? Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: Totisesti minä sanon teille: kaiken, mitä olette tehneet yhdelle näistä pienimmistä minun veljistäni, sen olette tehneet minulle. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: Menkää pois minun luotani, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle juotavaa; minä olin vieras, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa. Silloin hekin vastaavat sanoen: Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai vieraana tai vankeudessa ja emme sinua palvelleet? Silloin hän vastaa heille ja sanoo: Totisesti minä sanon teille: kaikkea, mitä ette tehneet yhdelle näistä pienimmistä, sitä ette tehneet minulle. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.

    Armo ja rauha teille Jumalalta, Isältämme ja Jeesukselta Kristukselta, joka yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee! Se kuva, jonka Kristus tässä haluaa piirtää, on kuva Kuninkaan tuomiosta viimeisenä päivänä. Maailman lopussa Kristus tulee kirkkaudessaan takaisin, tuomitsemaan eläviä ja kuolleita Kaikkivaltiaana Herrana. Silloin Kristus istuu Kuninkaana valtaistuimelleen, kerää kaikki luokseen, erottaa ensin lampaat vuohista, uskovat epäuskovista ja tuomitsee oikein. Tämä kuva on tärkeä nähdä, sillä se kertoo suorin sanoin siitä todellisuudesta, mitä viimeisenä päivänä tapahtuu.

     

    Tekstissämme Kuningas, Kristus näyttää puhuvan kuitenkin vain teoista. Herää kysymys: Onko pelastus siis armosta, kuten olemme saaneet oppia vai teoista? Martti Lutherin mukaan Kristuksen julistus on tässä evankeliumitekstissä ”Uskoville ja kristityille lohdutukseksi ja kehotukseksi, muille varoitukseksi ja kauhistamiseksi.” Teot eivät suinkaan ole merkityksettömät Jumalan edessä. Kaikki ne tuodaan viimeisenä päivänä esiin. Meidän tulee Kristuksen omina, hänen lampainaan ahkeroida rakkaudessa kaikkia hyviä tekoja, jotka ovat uskon ja pyhityksen hedelmä. Tämä on Jumalan vihan ja kadotuksen vakava tuomio kaikille väärintekijöille, varkaille ja murhaajille; niin Jumalan hylkääjille kuin teeskentelijäkristityillekin. Room.2:5-8: Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan": niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. Me emme saa hyväksikäyttää evankeliumia, kerskua Jumalan armosta ja syntien anteeksiantamuksesta, jos samaan aikaan petämme lähimmäistämme, riistämme seurakuntaa ja käytämme Jumalan armoa omien itsekkäiden mielihalujemme ja rakkaudettomuutemme lietsomiseen. Tämä on Kristuksen vakava lain sana, joka koskee koko maailmaa, jokaista meitä: Älkää paaduttako epäuskoon sydäntänne, älkää antako rakkauden kuolla, älkää väärinkäyttäkö Jumalan armoa, jota Kristuksen veressä julistetaan katuville syntisille. Muuten teitä kohtaa viimeisenä päivänä Kristuksen tuomion sana: ”Menkää pois minun luotani, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen.”  

    Mutta kaikesta tästä tuomiosta ja lain syytöksestä – jonka itsekin ansaitsisimme, on Jumalan Poika, Jeesus Kristus meidät verellään lunastanut ja vapahtanut. Hän on tullut itse kiroukseksi meidän kirottujen puolesta, lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta kirouksesta (Gal.3:13). Hän, vanhurskas Jumalan Poika on tullut itse synniksi meidän puolestamme, jotta me hänessä ja hänen kauttaan saisimme omaksemme armovanhurskauden, syntien anteeksiantamuksen ja Jumalan lapseuden. (2.Kor.5:21). Hän on ottanut koko meitä syyttävän lain ja naulinnut sen kanssaan ristiin (Kol.2:14), kärsien itse syyttömänä syyllisten edestä, ”vanhurskaana vääräin puolesta” hän on uhrillaan ja ylösnousemuksellaan ottanut pois syntivelkamme ja avannut pääsyn Jumalan luo. (1.Piet.3:18). Hänessä meidän tuomiopäivämme on iloinen tapahtuma, jossa saamme lunastettuina seistä jo erotettuina, Kristuksen veressä vanhurskautettuina ja pyhinä hänen oikealla puolellaan ja kuulla armosanan, vanhurskauttavan tuomion: ”Tulkaa, Isäni siunatut, ja perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” Kristuksessa meillä on jo nyt valmiina uskon kautta viimeisen päivänä ilmestyvä ”vanhurskauttava tuomio elämään”, kuten apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessään: ”Sillä jos yhden (Aadamin) lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut tuon yhden kautta, niin paljon enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, hallitsevat elämässä tuon yhden, Jeesuksen Kristuksen kautta. Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemuksen kautta kadotustuomio tuli kaikille, niin myös yhden vanhurskauttavan tuomion kautta tuli kaikille ihmisille vanhurskauttamus elämään.” (Room.5:17-18). Kristus on kärsinyt meidän kuolemantuomiomme, ja tulee itse tuomitsemaan meidät vanhurskautuksen tuomiolla, iankaikkisen elämän tuomilla, joka meillä on lahjana armosta, yksin uskon kautta. Vanhurskautettuina jo nyt armosta meille kuuluu myös hyvien tekojen tekeminen, sillä niistä saamme kiitoksen ja ne Jumala meissä vaikuttaa. Ef.2:8-10: Sillä armosta te olette autuutetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.

     

    Älä siis ole peloissasi viimeisellä tuomiolla! Se on sinulle iankaikkisen elämän alku! Kristus on tosin vanhurskas tuomari, mutta hän erottaa ennen yhtäkään tuomion sanaa lampaat ja vuohet – siis uskovat ja epäuskovat toisistaan. Sinut on jo valmiiksi erotettu Kristuksen omaksi, hänen lampaakseen jo pyhässä kasteessasi, kun omaksesi on annettu Kristuksen veren kaikki lahjat ja taivaan perillisyys. Siinä ”pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.” (Tiit.3:5-7) Olet jo Kristuksen oikealla puolella. Kun uskot häneen, olet hänen lampaansa. Hänen hankkimansa täydellinen puhdistus kaikista synneistäsi on sinulla jo ennen kuin tuomion sanat kuullaan. Tuomarimme, Kuningas Kristus on ennen kaikkea Puolustajamme. Joh.2:1-2: Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. Tässä on lohdutuksemme. Pahoja tekojasi ei sinulle lueta, mutta sen sijaan saat kiitoksen ja kunnian seppeleen kaikesta siitä hyvästä, jota Jumala on kauttasi tehnyt ja siitä, mitä olet saanut Kristuksen vuoksi kärsiä. Tämä on armoa armon päälle. Paavali kirjoittaa Timoteukselle ja meille tästä seppeleestä, joka meitä odottaa: ”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.  Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.” (2.Tim.4:7-8). Tässä on rohkaisumme. Luther kirjoittaa postillassaan tästä: ”Pidäpä siis sinäkin tällä kohdallasi varasi, ollaksesi niiden seurassa, jotka Kristuksen tähden täällä ovat hyväntahtoisia ja laupeita tai niitä, jotka itse kärsivät! Silloin saatat ilolla ikävöidä viimeistä päivää, eikä sinun tarvitse peljätä tuomiota. Onhan hän sinut jo siitä temmannut ja asettanut niiden joukkoon, jotka kerran seisovat hänen oikealla puolellansa. Meidän, kristittyjen, näet, on todellakin toivottava ja sydämestämme halattava tuomion tuloa. Sentähden me rukoilemmekin mm.: ”Tulkoon valtakuntasi!”, ”Tapahtukoon tahtosi!”, ja ”Päästä meidät pahasta!” saadaksemme kuulla tuon iloisen ja rakkaan sanan: ’Tulkaa, te siunatut, Isäni valtakuntaan!’. Tätä tuomiota me odotamme.

     

    Tämä kuva viimeisestä päivästä, Kristuksen paluusta kunniassaan ja hänen tuomiostaan todellistuu myös joka sunnuntai jumalanpalveluksessa. Siinä todellistuu uudestaan ja uudestaan ennalta viimeinen tuomio, jossa Jumala käy kanssamme armo-oikeudenkäyntiä jakaen puhdistusta kaikista synneistämme Kristuksen veressä, kuten Jesajan kirjassa hän itse julistaa jakaen lain ja evankeliumin sanaa: ”Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.” (Jes.1:17-18). Sanan ja Pyhän Hengen kautta luonamme oleva Kristus tekee meidät osallisiksi Jumalan yliajallisesta pelastushistoriasta. jumalanpalveluksessa yhdistyvät joulu, pääsiäinen, helluntai, helatorstai ja tuomiopäivä. Kristus tulee sanansa kautta luoksemme kuten hän jouluna tuli Jumalan sanana lihaksi ja ”asui meidän keskellämme.” Hän on Immanuel, ”Jumala kanssamme”. Hän jakaa meille sanassaan ja sakramenteissaan, konkreettisimmillaan ehtoollisessa tosi ruumiinsa ja verensä, jonka hän meidän puolestamme syntiemme anteeksiantamukseksi uhrasi ristillä, ja liittää meidät kuolemaansa ja ylösnousemukseensa uskon kautta. Hän antaa jumalanpalveluksessa jatkuvalla tavalla meille Pyhän Henkensä samoin kuin hän helluntaina antoi sen vuodattaen apostoleille ja alkukirkolle. Hän tulee enkeleineen luoksemme kirkastettuna Kuninkaana ja tuo mukanaan viimeisen tuomion, evankeliumin tuomion iankaikkiseksi elämäksi julistaen meille syntien anteeksiantamuksen, tuoden mukanaan taivaan ja iankaikkisen elämän. Kaikki tämä on todellisesti nyt luonamme ja tarjolla sinulle. Saat kuulla kuolleen ja kuolleista nousseen Kristuksen; taivaaseen nousseen sekä sanassaan ja sakramenteissaan taivaasta meidän luoksemme laskeutuneen Kristuksen oman kutsun: ”Tulkaa, Isäni siunatut, ja perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” Kaikki tämä on meillä vain uskon kautta, ainoastaan sen tähden, että Kristus on syntynyt, vuodattanut verensä, kuollut puolestamme, noussut kuolleista, ja tullut todella luoksemme sanan ja sakramenttien kautta jakaen kaiken tämän meille tässä ja nyt.

    Esa Yli-Vainio