Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Antakaa toisillenne anteeksi (8.11.2020)

    23.sunnuntai helluntaista

    Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee madolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan. (Kirkkokäsikirja)

    Matt.18:15-22: ”Mutta jos veljesi tekee syntiä, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken; jos hän sinua kuulee, olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, jotta jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suun kautta. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle niinkuin pakana ja publikaani. Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa; ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa. Taas minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii keskenään mistä asiasta tahansa ja he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessäsi, siinä minä olen heidän keskellään.” Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

    Armo ja rauha teille Jumalalta, Isältämme ja Herralta Jeesukselta, joka rakastaa meitä ja on päästänyt meidät synneistämme verellään! Näin meitä siunatessaan Kristus itse tekee työtään. Hän on luonamme sanansa kautta ja rakkautensa tähden toimii kauttaaltaan jumalanpalveluksessamme päästäen meidät synneistämme. Koko jumalanpalveluksemme tarkoitus on tulla Jeesuksen luo, jotta hän voisi sanansa kautta jakaa meille verensä ja puhdistaa meidän omatuntomme kaikista synnin siteistä. Jeesuksen veri ja synneistä päästö tulee jokaiselle, joka uskossa tunnustaa syntinsä ja pakenee hänen sanansa ja sakramenttinsa suojaan. Sinun omanasi on tässä ja nyt syntien puhdistus Jeesuksen veressä. Hänen kuolemansa on sovintokuolema, sillä se on tuonut sovinnon ja sovituksen Jumalan ja meidän välillemme. Tämä rakkaus Jeesuksessa ja hänen vapauttava sanansa saa aikaan myös rakkautta meissä.

    Meidän kristittyjen, jotka olemme veljiä ja sisaria Jeesuksessa Kristuksessa, itsessämme yhtä syntiset, mutta Kristuksessa kokonaan pyhät ja vanhurskaat tulisi pyrkiä kaikessa keskinäiseen rauhaan, rakkauteen ja sopuun, sillä me olemme tulleet osallisiksi Jumalan yhteydestä, rauhasta ja sovinnosta. Paavali kirjoittaa: Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen. Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus. (1.Kor.1:9-10) Tämän tähden rukoilemme Herramme omassa rukouksessa, hänen kanssaan yhtyen rukoukseen pyytäen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.” Me olemme kuitenkin kaikki synnin alla, ja tiedämme – ja joudumme tunnustamaan – että joka päivä loukkaamme veljiämme ja sisariamme ajatuksin, sanoin ja teoin; emmekä ole suostuvaiset anteeksiantoon, vaan katkeroidumme, kun meitä vastaan rikotaan. Olemme hitaat rakastamaan, haluttomat sopimaan ja liian ylpeät nöyrtymään ja pyytämään anteeksi. Tämän heikkouden ja rakkaudettomuuden laki meistä paljastaa – ja avuksemme tulee evankeliumissa Kristuksen veri sekä Jumalan rakkaus, vapautus kaikista synneistä.

    Jeesus opettaa siitä, miten meidän tulee toimia, jos meitä vastaan rikotaan. ”Jos veljesi tekee syntiä sinua vastaan”. Koko tämä luku puhuu nöyryydestä ja rauhan sekä sovinnon tavoittelusta. Jeesus sanoo jakeessa 4, että taivasten valtakunnan jäsenten – Kristuksen lauman lampaiden tunnus on nöyryys. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. (Matt.18:4) Me olemme ”veljemme vartijoita” siinä mielessä, että velvollisuutemme on toimia hänen parhaakseen, opettaa, neuvoa, ohjata, kurittaa, sovitella, ja kantaa häntä ja rukoilla hänen puolestaan keskinäisten syntien sopimiseksi ja niiden pyyhkimiseksi pois.

    ”Kaksi tai kolme muuta”, joista Jeesus puhuu, ovat todistajat. Jos sinua vastaan on rikottu ja tehty syntiä, eikä veljesi kuule vain sinua, tulee pyrkiä sovintoon kahden tai kolmen sovittelijan avulla. Heidän tehtävänsä on edistää sopua. He ovat myös todistajia, jos veljesi ei vieläkään suostu tunnustamaan syntiään, pyytämään anteeksi ja sopimaan. Raamattu asettaa tämän tavan jo Mooseksen laissa (5.Moos.17:6). Jos tämä sovitteluyritys ei onnistu, vaan veli pysyy katumattomana, Jeesus antaa yhä edemmäs menevän ohjeen: ”Ilmoita seurakunnalle”. Jos veli on kieltäytynyt todistajienkin läsnä ollessa tunnustamaan syntiään, eikä ole halunnut sopia, Jeesus ohjeistaa, että viimeisenä keinona sovinnon saamiseksi ja synnin pyyhkimiseksi ilmoitetaan asiasta seurakunnalle. Koko uskovien yhteisö koettaa nyt rukoillen ja ojentaen saada aikaan sovituksen kahden välille. Jos kaikki keinot osoittautuvat tehottomiksi ja veli haluaa pysyä synnissään, hän ei enää saa kuulua seurakunnan yhteyteen, siis ehtoollisyhteyteen. Hänelle ei kuulu evankeliumi, sillä hän haluaa pysyä synnissään. Hänelle kuuluu sen sijaan yhä lain julistus – jonka suurin aste on ehtoollispöydästä sulkeminen – jotta hän tulisi katumukseen ja luopuisi synnistään ne tunnustaen. Lain käytönkin motivaationa on rakkaus tätä syntistä kohtaan. Se on viimeinen keino hänen palauttamisekseen anteeksiannon piiriin. Jos hän nyt tulee synnintuntoon ja katumukseen, on hänet otettava takaisin seurakunnan yhteyteen – joka näkyy konkreettisesti siinä, että hän saa osallistua ehtoolliselle ja nauttia näin ruumiillisella tavalla synneistä päästön Kristuksen veressä. Näin ei saa hänen syntejään muistaa, kuten ei Jumalakaan muista meidän syntejämme, vaan lukee Kristuksen kuoleman tähden kaikki anteeksiannetuiksi. Syntimme ovat hänessä pois pyyhityt.

    Sitten Jeesus sanoo jotain järisyttävää: Seurakunnalle, kristittyjen joukolle on annettu valta päästää ihmiset synneistään julistamalla heille syntien anteeksiantamuksen. Jumalan asetus on, että tätä ”avainten valtaa” seurakunnassa julkisesti käyttää seurakunnan paimen, pastori. Hän toimii Kristuksen itsensä nimissä, hänen auktoriteetillaan. Seurakunnan paimenen kautta toimii itse läsnä oleva Kristus, ylimmäinen Paimenemme, ja jakaa kasteessa, sanassaan ja ehtoollisessa meille sovintoa Jumalan kanssa ja synneistä päästöä veressään ja nimessään. 2.Kor.5:18-21: Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Kristus itse on läsnä päästää sanallaan syntiset kaikista synneistään seurakunnassaan kutsumansa pastorin kautta.  Synneistä päästäminen ja niihin sitominen tarkoittaa lain ja evankeliumin oikeaa jakamista. Jokainen katumaton, joka ei tunnusta syntejään eikä etsi anteeksiantamusta ei ole evankeliumin vaan lain kohde. Hänelle ei evankeliumin sana kuulu, sillä se syöksisi hänet vain armon väärinkäyttämiseen ja paatumukseen. Sen sijaan laki hänelle kuuluu, sillä ”lain kautta tulee synnintunto.”. Room.3:19-20: Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

    Sen sijaan jokainen, joka tunnustaa syntinsä ja toivoo niistä pääsevänsä, on evankeliumin sanan kohde. Hänelle kuuluu Kristuksen veressä puhdistus kaikista synneistä, täydellinen vapautus kaikista synnin kahleista Kristuksen veressä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. 1.Joh.1:7-10: Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä. Sinulle, joka tunnustat syntisi ja pakenet uskossa Kristuksen luo, kuuluu evankeliumin sanan kautta todellisesti läsnä olevan Kristuksen lupaus: ”Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi". (Matt.9:2) "En minä sinua tuomitse; mene, äläkä enää syntiä tee". (Joh.8:11). Kristuksen veri päästää sinut tänäänkin häpeästä ja ikeestä, joka sinua kalvaa ja jota kannat mukanasi, kun sinua vastaan rikotaan. Se päästää sinut kaikesta syyllisyydestäsi ja todella puhdistaa sydämesi ja omatuntosi kaikista kuolleista töistä palvelemaan elävää Jumalaa.  Kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! (Hepr.9:14)

    Nimensä ja sanansa kautta Kristus ja koko Kolmiyhteinen Jumala on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme ovat hänen nimessään koolla ja missä hänen sanansa on, missä hänen nimessään rukoillaan ja käytetään Kristuksen asettamia armon välineitä; sanaa, kastetta ja ehtoollista. Siellä on Jumala, siellä on hänen pyhä kirkkonsa – pienenkin seurakunnan keskellä. Jumalan pyhä läsnäolo ja hänen siunauksensa ovat seurakunnassa sanassa ja sakramenteissa, joihin hän on liittänyt nimensä. 2.Moos.20:24b… ”Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.”  Siellä on Kristuksen veren voima, joka päästää meidät synneistämme ja puhdistaa meidät valkoisiksi hänen pyhyydellään. Kaiken vaikuttaa Jumalan sana, joka on ja voi tehdä kaikkea sitä, mitä Jumala on ja tekee. Olkoon sen kautta luonamme Kristuksen armo ja rauha, synneistä päästö hänen nimessään ja veressään sekä hänen rakkautensa. Kun tämä on omanamme, se saa meissäkin aikaan rakkautta ja anteeksiantamusta toisiamme kohtaan. Meillä on seurakuntana Kristuksen suloinen lupaus, johon Matteuksen evankeliumi loppuu. Matt.28:18-20: Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
     
    Esa Yli-Vainio