17.sunnuntai helluntaista
Tätä sunnuntaita on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta. (Kirkkokäsikirja)
Armo ja rauha teille Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta. Tämä pyhäpäivä on toiselta nimeltään ”pieni pääsiäinen”. Jeesus antaa elämän, koska hänessä itsessään on iankaikkinen elämä. Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh.14:6) Tässä evankeliumitekstissä Jeesus osoittaa olevansa elämä itse, ja että hän voi sanallaan antaa elämän lahjan. Miksi Lasaruksen, Jeesukselle rakkaan ystävän, piti kuolla ja jättää kaksi surevaa sisartaan jälkeensä? Eikö Jeesus olisi voinut estää tämän? Tämä kysymys oli sekä Martan että Marian mielessä, kun he kohtasivat Jeesuksen. Sama kysymys voi vaivata sinua, kun sinun läheistäsi kohtaa kuolema.
Joh.11:21-45: Ja Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot.” Jeesus sanoi hänelle: ”Veljesi on nouseva ylös.” Martta sanoi hänelle: ”Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä”. Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut. Ja jokainen, joka elää ja uskoo minuun, hän ei milloinkaan kuole. Uskotko sen?” Hän sanoi hänelle: ”Kyllä, Herra, minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli tuleva maailmaan.” Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.” Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa. Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut. Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä. Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, heittäytyi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin veljeni ei olisi kuollut.” Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, kauhistui hän hengessään ja tuli murheelliseksi; ja hän sanoi: ”Mihin panitte hänet?” He sanoivat hänelle: ”Herra, tule ja katso!” Jeesus itki. Niin juutalaiset sanoivat: ”Katso, kuinka hän rakasti häntä!” Mutta muutamat heistä sanoivat: ”Eikö hän, joka avasi sokean silmät, myös voinut tehdä, ettei tämä olisi kuollut?” Niin Jeesus kauhistui taas itsessään ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi. Jeesus sanoi: ”Ottakaa kivi pois.” Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut kuolleena neljättä päivää.” Jeesus sanoi hänelle: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kunnian?” Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. Minä kyllä tiedän, että sinä aina kuulet minua; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, sanon tämän, jotta he uskoisivat, että sinä lähetit minut.” Ja sen sanottuaan hän huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Ja kuolleena ollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympäri oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: ”Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä.” Niin useat juutalaiset, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
KUOLEMAAN TUOMITUT
Kuolema on aina ajankohtainen, sillä se koskee kerran meitä kaikkia. Kuolema on kuin vihollinen, joka suuren armeijan tavoin käy meitä kohti, saartaa meitä ja käy lopulta meidän kaikkien ylitse, ottaen meidät vangikseen. Se on suuri tyranni, joka erottaa ystävät ja rakkaat toisistaan. Se on vihollisistamme viimeinen, jota emme voi omin voimin voittaa. Raamattu sanoo, että kuolema kohtaa jokaista syntistä, jokaista ihmistä Aadamin lankeemuksen tähden. Room.5:12: Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet. Jokainen meistä on samalla viivalla, tasavertainen. Uskovinakin meissä yhä edelleen vaikuttaa synti ja kuolema, ja joudumme siksi yhdessä Paavalin kanssa päästää tämän raskaan tunnustuksen: Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? (Room.7:24) Jokainen meistä on syntinsä tähden palkakseen ansainnut kuoleman – eikä ainoastaan ajallisen vaan myös iankaikkisen, sillä kuolema on synnin palkka. Room.6:23: Sillä synnin palkka on kuolema… Paavali kuitenkin jatkaa heti julistaen evankeliumin: … mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
YLÖSNOUSEMUKSEN SIUNAUS
Samoin, kuin Jeesus tuli Lasaruksen, Martan ja Marian luo, hän tulee tänään sanansa kautta sinunkin luoksesi. Sinä olet tämän evankeliumitekstin Martta, Maria ja Lasarus. Martta ja Maria olivat kumpikin pettyneet, loukkaantuneet Jeesukseen! ”Jos olisit ollut täällä” he sanoivat. Jos Jeesus olisi ollut paikalla, ei Lasaruksen olisi käynyt huonosti. Mutta Kristus ei ole luonamme vain silloin, kun meillä menee hyvin, vaan erityisesti silloin, kun olemme murheelliset ja keskellä kärsimyksiä. Ylösnousemuksen todellisuuden ja uskon kanssa kamppailevalle Martalle Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut. Ja jokainen, joka elää ja uskoo minuun, hän ei milloinkaan kuole. Uskotko sen?” Saman hän sanoo tänään sinulle ja kysyy, uskotko hänen sanansa. Kristuksen sanat tuovat sinulle hänen verensä ja sen elämän, jonka hän tahtoo sinulle armosta antaa. Jeesus sanoo Joh.5:24: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” Jeesuksen sanat ovat Henki ja elämä (Joh.6:63). Nähdessään veljensä kuolemaa surevan, epätoivoon vaipuneen Marian Jeesus itkee. Samalla tavalla hän kauhistuu, jos synti ja kuolema on saanut sinut surun ja epätoivon valtaan. Hän haluaa sydän armoa tulvillaan antaa sinulle toivon ja lohdun ja vakuuttaa Paavalin kautta: Room.8:38-39: Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Jeesus tulee kuolleen Lasaruksen luo ja tekee hänet sanallaan eläväksi huutaen ”Lasarus, tule ulos!” Samalla tavalla meidät, jotka jo syntymästämme lähtien olemme olleet kuoleman alaiset, olemme saaneet tulla eläviksi Kristuksen sanan voimasta jo kasteessamme. Kasteessa meidät on liitetty osallisiksi Kristuksen kuolemaan JA ylösnousemukseen. Room.6:3-5: Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa. Näin me olemme kasteessamme vanhurskautetut ja pyhitetyt Jumalan sanalla ja Kristuksen verellä, otettu osalliseksi Kristuksen ruumiin uhrikuolemaan ja siksi myös ylösnousemukseen. Siinä on sinun vanhurskauttamisesi (anteeksiantamuksesi) Kristuksen veressä ja sinun pyhityksesi (Jumalan omana oleminen – puhdistettuna hänen nimessään ja veressään) iankaikkiseen elämään. Room.6:22: Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Joka päivä kaste saa aikaan sinunkin kohdallasi tämän! Koska sinut on Kristukseen kastettu, sinäkin saat Lasaruksen tavoin nousta haudasta viimeisenä päivänä.
Kristus myös käskee päästää Lasaruksen irti siteistään. Samalla tavalla hän on päästänyt sinutkin synnin ja kuoleman siteistä tänään synninpäästössä. Hän itse päästää synnistä evankeliumin saarnan kautta ja tarjoaa tämän synneistäpäästön aikaan veressään erityisesti silloin, kun osallistumme ehtoolliselle. Siinä me nautimme Kristuksen ruumiin ja veren – ja olemme siis todella osalliset hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Siinä saamme todella nauttia Kristuksen ruumiin ja veren, joka on edestämme annettu ja vuodatettu syntiemme anteeksiantamiseksi. Siksi nautimme Kristuksen veressä syntimme anteeksi todellisesti – ja todellisesti tulemme osalliseksi hänen kuolemastaan. Sillä nautimme sen ruumiin, joka tähtemme kuoli – ja samoin hyväksemme nousi kuolleista. 1.Kor.10:16-17: Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset. Ja olemme osalliset siitä siunauksesta, jonka Kristus antaa jokaiselle, joka syö ja juo hänen ruumiinsa ja verensä. Syömme Kristuksen ruumiin ja veren iankaikkiseksi elämäksemme: Joh.6:54-58: ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.”
Sinulla on siis Jumalan sanan, kasteen ja ehtoollisen kautta omanasi Kristuksen veren ja ruumiin siunaus: Kristuksen ylösnousemus ja iankaikkinen elämä. Se elämä, joka itsessämme ei ole, on Kristuksessa omamme. Se voitto kuolemasta, jota emme voi itse saavuttaa, on armosta omanamme, sillä Kristus on voittanut. Uskoen häneen meille kuuluu Kristuksen lupaus: Joh.6:40: ”Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”
IANKAIKKINEN ELÄMÄ KRISTUKSESSA
Jumala on kaiken elämän alku. Elämän me olemme saaneet Jumalalta luomislahjana, ja iankaikkinen elämä meillä on armolahjana Kristuksessa Jeesuksessa. Elämä liitetään Raamatussa Kristuksen persoonaan. Apostoli Johannes aloittaa evankeliuminsa näin: Joh.1:1-5,14: Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. (”ei voinut sitä niellä”) … Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes liittää elämän valoon ja kuoleman pimeyteen. Valo ja iankaikkinen elämä meillä on Jeesuksessa Kristuksessa, ja pimeys ja kuolema synnissä. Synti ja kuolema eivät voi voittaa ja niellä Kristusta Jeesusta, jossa Jumala – elämän lähde itse on tullut ihmiseksi. Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä, ja sen kautta hän antaa meille iankaikkisen elämän ja liittää meidät omaan valoonsa. 1.Joh.1:1-7: Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille – minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen. Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Kristus kuoli meidän kuolemamme, sovittaakseen verellään meidän syntimme, hankkiakseen meille syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän. Hänen ylösnousemuksessaan on meilläkin iankaikkinen elämä ja vanhurskaus. Hänen verensä puhdistaa yhä tänäänkin kaikesta synnistä ja antaa elämän
Tämän luvun (Joh.11) alussa, kun Jeesus kuulee uutisen Lasaruksen sairastumisesta, hän rohkaisee opetuslapsiaan: Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: ”Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi”. (Joh.11:4) Lohtu ja varma toivo kuoleman edessä tai kuolemaa vastaan löytyy ainoastaan Kristuksessa, hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan. Luterilaisuuden ytimessä ei ole ”miten elän oikein”, vaan ”miten kuolen oikein”. Koko tarkoitus täällä on valmistaa kuolemaan. Miten me kohtaamme kuoleman? Paavali antaa siitä esimerkin Fil.1:21: Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Näin saat myös sinä rohkeasti uskoa! Kun kuolema kohtaa kristityn, joka on Kristuksessa, Kristukseen kastettuna Kristuksen kanssa kuollut ja kuolleista noussut, se kohtaa silloin voittajansa. 1.Kor.15:20-22: Mutta nytpä Kristus onkin kuolleista herätetty nukkuneitten esikoisena, sillä koska kuolema on ihmisen kautta, niin on myös kuolleiden ylösnousemus ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, samoin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa. Vaikka ruumiimme kuoleekin, kuolemalla ei ole meihin mitään valtaa – ja kerran saa ruumiimmekin yhdessä Kristuksen kanssa elää. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. 1.Kor.15:26. Tässä on kristityn toivo, tässä on meidän rohkeutemme kuoleman edessä; ruumiin ylösnousemus. Kristuksen voitto on sinun voittosi, jonka hän sinulle lahjoittaa 1.Kor.15:54,57: Mutta kun tämä turmeltu pukeutuu turmeltumattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty voitossa.”… Kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Esa Yli-Vainio