Mark.16:14-20: Sittemmin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan pöydässä; ja hän soimasi heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi. Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja on kastettu, hän tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, hänet tuomitaan kadotukseen. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairaitten päälle, ja he tulevat terveiksi.” Ja sitten kun Herra Jeesus oli heille puhunut, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssaan ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Jeesus ilmestyy yhteisellä aterialla
Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen heidän viettäessään yhteistä ateriaa. Heti Jeesus julistaa kovasydämisille ja epäileväisille opetuslapsille lakia: ”Hän soimasi heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.” Meidänkin on terveellistä kuulla tämä Jeesuksen nuhde. Epäusko ja sydämen kovuus on meidänkin vaivamme. Kuinka vaikeaa minun, sinun ja meidän kaikkien onkaan luottaa Jeesuksen todella olevan keskellämme ja pitävän meistä huolta? Kuinka helposti pienen seurakunnan pastori ja uskollisetkin seurakuntalaiset joutuvatkaan epätoivoon sen tähden, että tulevaisuutemme näyttää olevan epävarma! Silmämme ovat aivan sokeat näkemään Jeesus keskellämme ja turvaamaan hänen verensä armoon sanassa ja sakramenteissa – on ihana Pyhän Hengen lahja, että me pysymme uskossa ja Kristuksen veren armon lohdutuksessa koko elämämme ajan. Ja aivan jokaisen meidän sydämemme on kova todella kaikesta voimastaan uskomaan Jeesukseen ja syntien anteeksiantamukseen. Kaikki synti lähtee lopulta epäuskosta ja sydämen kovuudesta, sillä se tekee mahdottomaksi Herran rakastamisen ja pelkäämisen lain vaatimalla tavalla.
Siksi me saamme kaiken tämän tunnustaa ja löytää lohdutuksen siitä, että vaikka me olemme heikot, kovasydämiset, epäuskoiset ja epäileväiset, on Herra silti uskollinen ja vanhurskas. Hän ei lupauksiaan ota takaisin. Hän ei lakkaa pitämästä meistä huolta. Hän on luvannut helatorstaina: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt.28:20) Kuinka lohduttavaa ja ihanaa on tietää, että pelkomme ja epäilyksemme ovat vain oman heikkoutemme syytä, mutta Jeesus lupaa meille paljon parempaa. Meidän kovuutemme ei kumoa hänen uskollisuuttaan. Tämän epäuskomme ja kovuutemmekin Jeesus antaa verensä voimalla meille anteeksi. Saamme jäädä yhä luottamaan hänen varmaan apuunsa ja iankaikkisesti kelpaavaan, lakkaamattomaan veriarmoonsa.
Neljäkymmentä päivää
Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen pääsiäisenä heidän ollessa koolla. Hän ilmestyi heille uudestaan viikko siitä ja jälleen viikko siitä. Opetuslapset ymmärsivät, että yhteinen kokoontuminen Herran pöytään sunnuntaisin syömään Kristuksen asettamaa ehtoollisen sakramenttia välittää heille kuolleen ja ylösnousseen Kristuksen läsnäolon, armon ja rauhan. Siksi koko kristikunta on alusta asti viettänyt ehtoollista joka sunnuntai. Helatorstaina, neljäkymmentä päivää ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi lähestys- ja kastekäskyn, ja astui taivaaseen Isän oikealle puolelle siunatessaan opetuslapsiaan.
Tämä luku ei ole aivan sattumaa. Neljäkymmentä päivää on Raamatussa erityisen hengellisen valmistautumisen aika – Mooses oli Siinain vuorella Herran kanssa neljäkymmentä päivää, Jeesus paastosi erämaassa neljäkymmentä päivää kasteensa jälkeen. Ja nyt, Jeesus ilmestyi kärsimisensä ja ylösnousemuksensa jälkeen neljänäkymmenenä päivänä osoittaen monin todistuksin, että hän elää ja on opetuslastensa kanssa. Hän valmisti näin heitä kohti helluntaita ja kristillisen kirkon aikaa. Seurakunnassa onkin kyse juuri tästä: ylösnoussut syntiemme sovittaja on kanssamme sanan ja sakramenttien kautta, jakaen armonsa ja lunastuslahjansa. Siksi meitä kehotetaan tänäänkin: Kun sanotaan: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa” (Hepr.3:15). ”Kristus kuoli meidän edestämme kirjoitusten mukaan, hänet haudattiin ja herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Senjälkeen hän näyttäytyi yhdellä kertaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat vielä nytkin elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet.” (1.Kor.15:3-6) Kristus on kuollut sinunkin edestäsi, ja hän on noussut sinullekin iankaikkiseksi elämäksi!
Jeesus antaa tässä neljällekymmenelle koetuspäivälle uuden liiton mukanaan tuoman lohdutuksen merkityksen. Hän lohduttaa opetuslapsiaan. Kun Mooses oli neljäkymmentä päivää Siinailla Herran luona, pois kansan luota, niin että kansa luuli hänen kuolleen – nyt Jeesus on neljäkymmentä päivää opetuslastensa luona todistaen siitä, että hän elää, ennen kuin astuu vuorella Isän oikealle puolelle. Kun Mooses tuli alas Herran luota, hänellä oli mukanaan pyhä laki, jonka varassa vanha liitto lepäsi – nyt Kristus sen sijaan astuu Isän oikealle puolelle lunastuksen täytettyään, saaden aikaan uuden liiton, armoliiton – hän ei kanna mukanaan lakia vaan evankeliumin, synninpäästön koko maailmaa kohtaan verensä kautta.
Minkä evankeliumin asetuksen Jeesus asetti ja jätti opetuslapsilleen uuden liiton käskynä? Lähetys- ja kastekäskyn! Jeesus antoi opetuslapsilleen käskyn kastaa ja saarnata evankeliumia kaikille kansoille, jotta kaikki uskoisivat häneen koko maailman puolesta kuolleena ja ylösnousseena Herrana ja olisivat hänen opetuslapsiaan. Näin Jeesus teki opetuslapsista apostoleja, ylösnousemuksen todistajia ja Kristuksen lähettiläitä maailmaan. Julistettava evankeliumi syntien anteeksiantamuksesta on tämä: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, eikä lukenut heille heidän syntejään, ja antoi meille sovituksen sanan.” (2.Kor.5:19) Tätä Kristuksen veressä sovitettua Isää julistavaa sovituksen sanaa jakamaan hän asetti apostolit ja apostolisessa virassa toimivat seurakunnan pastorit: ”Mutta kaikki on Jumalasta, joka sovitti meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antoi meille sovituksen viran.” (2.Kor.5:18)
Sovituksen virassa saan minäkin julistaa sovituksen sanan sinullekin, jos syntisi tunnustat ja uskot Kristuksen kuolleen ja ylösnousseen sinunkin puolestasi: ”Kristus on sinut sovittanut Isän kanssa; siksi ei sinulle mitään syntiä lueta. Saat nyt hänessä olla autuas ja omistaa iankaikkisen elämän armosta, ilman mitään vaatimuksia.” Tämä Kristuksen hankkima syntien sovitus on todella omasi, kun sinut on kastettu ja evankeliumin sanaan uskoessasi. ”Joka uskoo ja on kastettu, hän tulee autuaaksi.” Me uskomme ja tunnustamme, että kasteessa on tapahtunut meidän henkilökohtainen pelastuksesta osalliseksi ottamisemme Jeesuksen veressä, uskon kautta. ”Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.” (Augsburgin tunnustus, IX) Todella on meidän pelastuvarmuutemme perustavanlaatuisimpia jakeita tämä ihana lupaus: ”Joka uskoo ja on kastettu, hän tulee autuaaksi.” Tämä olisi paremmin käännetty: ”Joka uskoo kastettuna, pelastuu.” Kaste on pelastuksen sakramentti, siinä Kristuksen veri todella pelastaa sinut puhdistamalla sinut, antamalla syntisi anteeksi ja liittämällä sinut yhteen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kanssa. Se pukee yllesi Kristuksen ja liittää sinut Kristuksen ruumiiseen, seurakuntaan. Saat Ilmestyskirjan kuvaaman Kristuksen veressä puhdistetun ja valkaistun vaatteen, joka on pyhien vanhurskaus.
Taivaaseen astuminen – ylimmäinen pappi astuu kaikkeinpyhimpään
Näiden sanojen jälkeen Jeesus astui taivaaseen, istuen Isän oikealle puolelle Herrana (tästä saamme sanat uskontunnustukseen). Meidän ylimmäisenä pappinamme hän meni Isän eteen taivaalliseen kaikkeinpyhimpään, jotta jatkuvalla tavalla voisi Isän edessä puolustaa meitä sovintouhrinsa perusteella ja sieltä jakaa meille maan päällä, keskellämme ollen, syntien anteeksiantamuksen armonvälineiden kautta. ”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.” (Hepr.8:1-2). Hän ei astunut Isän luo taivaaseen jättäen meitä yksin, vaan päinvastoin ollakseen meidän luonamme ja keskellämme sanansa ja sakramenttiensa kautta kaikkialla siellä, missä seurakunta kokoontuu hänen nimeensä (Matt.18:20). Koska Kristus on astunut Isän eteen, voi hän olla kaikkialla läsnä ja tulla luoksemme jakamaan sovintoverensä armoa, päästämään meidät synneistämme ja todella pyhittääkseen meidät Hengellään. Kristuksen meneminen verensä kanssa taivaan temppelin kaikkeinpyhimpään on meidän lunastuksemme sinetti! Hänmeni ”oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.”(Hepr.9:12)
Sana ja sakramentit ovat tänäänkin ne merkit, joiden kautta Kristus näkyvällä tavalla keskellämme toimii. Tänäänkin on taivaaseen astunut ylipappimme Jeesus Kristus todella luonasi ja jakaa sinulle armonsa ja lohduttaa sinua sanoen: ”Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut kasteessa pelastanut, minä olen sinun kanssasi ja annan kaikki syntisi anteeksi.” Koska Kristus on astunut meidän edestämme taivaaseen, meidän tähtemme kuolleena ja ylösnousseena, on meilläkin hänen kauttaan avoin pääsy taivaaseen, Isän eteen, autuaina ja puhdistettuina hänen verellään kasteemme kautta. ”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on ’suuri pappi, Jumalan huoneen haltija’, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä” (Hepr.10:1922).
Aamen.
Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelkoon teidän sydämenne ja ajatuksenne Jeesuksessa Kristuksessa. (Fil.4:7)